|
|
Palkitut kirjailijat ja
teokset
2008
Lauri Jäntin säätiön kunniapalkinto professori
Riitta Konttiselle
Lauri Jäntin säätiön hallitus luovuttaa nyt toista
kertaa jaettavan kunniapalkintonsa, suuruudeltaan 30 000 euroa, professori
Riitta Konttiselle tunnustuksena merkittävästä työstä taidehistorian
tutkijana, tietokirjailijana ja tieteen popularisoijana.
Perustelut:
Harva tutkija kykenee muuttamaan sekä oman alansa
tutkimusasettelua että kääntämään yleisön ja median mielenkiinnon uusille
aloille. Riitta Konttinen on tehnyt tämän taidehistorian alalla. Hänen
vahvan näkemykselliset, laajoihin tutkimuksiin perustuvat elämäkertansa
ovat nostaneet kultakauden ja myös sitä varhaisemmat naistaiteilijamme
unohduksista niin tutkimuskohteiksi kuin suuren yleisön suosikeiksi. Maria
Wiik, Helene Schjerfbeck, Venny Soldan-Brofeldt, Dora Wahlroos ja monet
muut naistaiteilijat ovat saaneet Konttisen teoksissa ansaitun huomion.
Samalla jonot taidenäyttelyihin ovat kasvaneet.
Riitta Konttisen taito
popularisoida tiedettä on kiistaton. Hän on kirjoittanut laajaa
lukijakuntaa kiinnostavia tietokirjoja aiheista, jotka on aiemmin usein
koettu liian korkeakulttuurisiksi. Konttinen kirjoittaa elämäkertoja,
taidehistorian hakuteoksia ja suomalaisen taidehistorian esittelyjä
innostavasti ja vakuuttavasti.
Konttisen teoksissa taide
näyttäytyy ilmiönä, jolla on merkitystä ja vaikutusta paljon yli pelkkien
kulttuuristen yhteyksien. Naistaiteilijuus ei ole vain sukupuolikysymys.
Se on kulttuurinen arvoasetelma, jota Konttinen on tutkimustyössään
pystynyt muuttamaan.
Riitta Konttisen toiminta:
Vuonna 1946 syntynyt Riitta
Konttinen toimii taidehistorian professorina Helsingin yliopistossa
(2003-) ja jatkaa aktiivisesti tutkijan ja tietokirjailijan työtään. Hän
on toiminut tutkijana Suomen Akatemian projekteissa "Nainen, taide,
historia" (1987–90) ja "Arjen taidehistoria" (1990–92), Suomen Akatemian
vanhempana tutkijana (1994–96), taidehistorian vs. apulaisprofessorina
(Helsingin yliopisto, kevät 1997), Suomen Akatemian vanhempana tutkijana
(1997–2000), taidehistorian vs. professorina (syksy 2000) ja Suomen
Akatemian akatemiatutkijana (2001). Hän on saanut muun muassa valtion
tiedonjulkistamispalkinnon 1989 ja 2002 sekä Eliel Aspelin -palkinnon
vuoden 2001 parhaasta taidekirjasta. Suomen Tietokirjailijat ry:n
palkinnon hän sai vuonna 2003.
Riitta Konttisen teokset:
Louis Sparren Suomea (näyttelyjulkaisu). Suomen
taideakatemia 1980.
Nainen,
taide, historia (toimittanut). Taidehistorian seura 1987.
Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta. Otava
1988.
Eva Cederström.
Taiteilijan henkilökuva. Otava 1989.
Suomen marsalkan ratsastajapatsas. Suomen marsalkka
Mannerheimin perinnesäätiö 1989.
Totuus enemmän kuin kauneus. Naistaiteilija, realismi
ja naturalismi 1880-luvulla (väitöskirja). Otava 1991.
Taiteilijapareja. Otava 1991.
Mannerheim- muotokuvia, (näyttelyjulkaisu) Mikkelin
taidemuseo 1992
Fanny
Churberg. Otava 1994.
Taiteilijasisaria (näyttelyjulkaisu, yhdessä Anna-Maria von Bonsdorffin
kanssa). Järvenpään kaupunki 1994.
Elin Danielson-Gambogi (yhdessä Ulla Savojärven
kanssa). Otava 1995.
Boheemielämä. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Otava 1996.
Helena Westermarck 1857–1938. Turun taidemuseo 1996.
Eero Järnefelt (yhdessä Leena Lindqvistin kanssa).
Järvenpään kaupunki 1997.
Treffpunkt Paris. Naistaiteilijoita Schleswig-Holsteinista ja Suomesta
(yhdessä Ulrike Wolff-Thomsenin kanssa) 1997.
Maria Wiik. Otava 2000.
Taiteen sanakirja (yhdessä Liisa Laajoen kanssa).
Otava 2000.
Sammon takojat.
Nuoren Suomen taiteilijat ja suomalaisuuden kuvat. Otava 2001.
Anna Sahlstén 1859–1931 (näyttelyjulkaisu) Iisalmen
kaupunki 2001.
Oma tie.
Helene Schjerfbeckin elämä. Otava 2004.
Dora Wahlroos. Taiteilijatarina (näyttelyjulkaisu).
Otava 2008.
Naistaiteilijat
Suomessa. Keskiajalta modernismin murrokseen. Tammi 2008.
|
