Lauri Jäntin säätiön toiminta

Lauri Jäntin säätiö on yli kolmen vuosikymmenen aikana tarjonnut parhaille tietokirjailijoillemme mahdollisuuden saada näkyvää tunnustusta työlleen. Samalla se on pyrkinyt kohottamaan tietokirjallisuuden asemaa ja näkyvyyttä niin suuren yleisön keskuudessa kuin erityisesti koulumaailmassa.

Säätiön tarkoituksena on suomenkielisen tietokirjallisuuden edistäminen. Säätiö jakaa vuosittain tammikuussa järjestettävässä tilaisuudessa Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon ja tunnustuspalkintoja edellisenä vuonna ilmestyneiden merkittävien tietokirjojen tekijöille. Joka kolmas vuosi jaetaan Tieto-Lauri-palkinto merkittävälle lasten tai nuorten tietokirjan tekijälle. Säätiö tukee tietokirjojen käyttöä kouluissa ja pyrkii edistämään nuorten tietokirjallisuuden lukemista muun muassa myöntämällä stipendejä koululaisille. Kouluille suunnatussa toiminnassaan säätiö tekee yhteistyötä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa.

Tietokirjailijana itsekin toiminut kanslianeuvos Lauri Jäntti perusti vuonna 1983 säätiön nimeltä Lauri Jäntin säätiö suomenkielisen tietokirjallisuuden edistämiseksi. Säätiön perustamisella Lauri Jäntti halusi edistää suomenkielistä tietokirjallisuutta ja tukea tietokirjailijoita aikana, jolloin muita tietokirjapalkintoja ei maassamme ollut. Hän halusi myös vahvistaa tietokirjallisuuden asemaa tärkeänä kirjallisuuden lajina.

Vuodesta 1985 lähtien Lauri Jäntin tietokirjapalkinto (aik. Lauri Jäntin palkinto) on jaettu vuosittain edellisvuonna ilmestyneestä merkittävästä suomenkielisestä tietokirjasta. Ensimmäinen Lauri Jäntin palkinto myönnettiin Tuomo Polviselle kirjasta Valtakunta ja rajamaa. Samalla annettiin ensimmäinen kunniamaininta Lauri Heimanille Porvoon historiaa ja kulttuurielämää koskevasta tutkimus- ja julkaisutyöstä. Vuoteen 2016 mennessä Lauri Jäntin palkintoja ja siihen liittyviä kunniamainintoja on jaettu yli sadalle tietokirjailijalle.

Säätiö on jakanut kolme kertaa kunniapalkinnon merkittävästä urasta tietokirjallisuuden parissa. Palkinnon ovat saaneet akateemikko Eino Jutikkala (2003), professori Riitta Konttinen (2008) ja piispa Eero Huovinen (2013).

Vuonna 2007 säätiö perusti Lauri Jäntin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi uuden palkinnon nimeltään Tieto-Lauri palkitakseen merkittävien lasten ja nuorten tietokirjojen tekijöitä. Tieto-Lauri jaettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2009 professori Markku Löytöselle ja kuvittaja Riikka Jäntille lasten tietokirjasta Viidakkotanssi ‒ Tutkimusmatkaaja Rafael Karsten Ecuadorissa.

Säätiö on myös tukenut kouluja tietokirjallisuuden käytön lisäämiseksi ja kannustaakseen oppilaita tietokirjallisuuden lukemiseen. Vuodesta 2010 on jaettu Tietokirjastipendejä koulujen kevätjuhlissa yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta.

Vuonna 2012 säätiö oli mukana tukemassa lahjoituksella Helsingin yliopistoa, kun se perusti tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professuurin. Professuurin ensimmäiseksi haltijaksi valittiin vuonna 2014 filosofian tohtori Pirjo Hiidenmaa.

Hallitus

Lauri Jäntin asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja hänen lisäkseen viisi jäsentä. Jäsenet valitaan vuodesta 2016 alkaen viisivuotiskaudeksi. Hallitus huolehtii, että säätiön toiminta on asianmukaisesti järjestetty ja että säätiön sääntöjen mukainen tarkoitus toteutuu. Säätiön hallitus toimii samalla palkintoraatina valittaessa säätiön antamien palkintojen saajat.

Säätiön hallitus valitsee vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon ja tunnustuspalkintojen saajat sekä kolmen vuoden välein jaettavan Tieto-Laurin saajan. Lisäksi hallitus päättää viiden vuoden välein annettavan kunniapalkinnon saajan.

Säätiön hallituksen jäsenet

Claes von Heiroth 2001–, puheenjohtaja 2012–
Tuomas Heikkilä 2016–
Jan von Heiroth 2020-
Hanna Nikkanen 2018–
Aleksi Siltala 2016–
Teija Tiilikainen 2019- 

Claes von Heiroth

Claes von Heiroth, OTK, KTM, on toiminut Lauri Jäntin säätiön hallituksen jäsenenä ja sihteerinä 2001–2012 ja puheenjohtajana vuodesta 2012. Hän on rahoitusalalla ja laajemmin liike-elämässä toimiessaan seurannut läheltä miten muutokset yritysten toimintaympäristöissä vaikuttaa eri alueilla. Vuodesta 2010 Claes on toiminut yrittäjänä osallistunut monien suomalaisten yritysten rahoitus- ja yritysjärjestelyihin. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. purjehdus ja pihanhoito.

“Tiedonhankinnan yhä pirstaloituessa ja julkisessa keskustelussa käytettävien argumenttien yksinkertaistuessa kyky hankkia ja ymmärtää asiakokonaisuuksia on tullut yhä tärkeämmäksi. Tietokirjoilla tulee olemaan tässä suuri merkitys myös tulevaisuudessa. Koska lapsuus- ja nuoruusajalla on merkittävä vaikutus lukutottumuksiin myöhemmällä iällä, olemme Lauri Jäntin säätiön toiminnassa halunneet edistää erityisesti lasten ja nuorten lukemista tukemalla tietokirjojen käyttöä kouluissa.”

Tuomas Heikkilä

Tuomas Heikkilä, FT, on kirkkohistorian professori Helsingin yliopistossa. Tuomas on erikoistunut keskiajan ja renessanssin tutkimukseen, ja hänen tutkimusteemansa ovat ulottuneet luostarien koleista kammioista käsikirjoitusten koukeroihin ja pyhimyksistä digitaalisten ihmistieteitten metodien kehittämiseen. Hän on opiskellut Suomessa, Saksassa ja Vatikaanissa. Tuomas on työskennellyt mm. Suomen Rooman-instituutin johtajana Villa Lantessa, Roomassa, sekä vierailevana tutkijana Swedish Collegium for Advanced Studyssa, Uppsalassa. Hänellä on laaja tieteellinen tuotanto, ja hänen näppäimistöstään on lähtöisin myös joukko palkittuja tietokirjoja.

”Tiede edustaa ihmiskunnan pisimmälle hioutunutta käsitystä itsestään ja ympäröivästä maailmasta. On tärkeää, että tieteen ja tutkimuksen aarteet välittyvät lukijoille laadukkaan, mutta helposti ymmärrettävän tietokirjallisuuden kautta. On etuoikeus edistää tätä päämäärää Lauri Jäntin säätiön riveissä.”

Jan von Heiroth

Jan von Heiroth, KTM, on toiminut Lauri Jäntin säätiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2020. Hän on Lauri Jäntin tyttärenpoika, naimisissa toista kertaa ja hänellä on neljä lasta. Perhesuhteet ja perhetausta ovat innoittaneet häntä perehtymään suomalaiseen ja eurooppalaiseen kulttuurihistoriaan, samoin kuin poliittiseen historiaan. Kiinnostus vanhaan venäläiseen kulttuuriin ja historiaan tulevat paljolti vaimolta, joka on venäläisen Gagarin ruhtinassuvun jäsen. Jan on Talenco Trading Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja ja toimessaan hän on tutustunut yritysten nykyaikaisiin toimintatapoihin; mm verkostoituminen, digitalisaatio, brändinhallinta ja alustatalous ovat Janille työn kautta läheisiä käsitteitä.

”Elämä muuttuu yhä nopeasykkeisemmäksi. Uutissyklit lyhenevät ja huomio ohjautuu jo toisaalle. Kriisien täyteisessä maailmassa on yhä selvempää, että pinnallisen tiedon rinnalle tarvitaan myös syvällisempää ymmärrystä. Me Lauri Jäntin säätiössä haluamme kantaa kortemme tähän kekoon tukemalla hyvää tietokirjallisuutta.”

Hanna Nikkanen

Hanna Nikkanen on tutkiva toimittaja, tietokirjailija ja yksi pitkää journalismia julkaisevan Long Playn perustajista. Hän asuu Kemiönsaarella ja johtaa Long Play ympäristöjournalismihanketta. Monitieteisten ja kompleksisten ilmiöiden ymmärrettävä kuvaaminen on lähellä Nikkasen sydäntä: hän on työssään erikoistunut muun muassa ekologisiin kriiseihin ja digitaalisen murroksen demokratiavaikutuksiin. Hän on saanut työstään Kanava-palkinnon, Suuren journalistipalkinnon, kolme Tieto-Finlandia-ehdokkuutta sekä kolme tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa. Vuonna 2015 Nikkanen sai Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan yhdessä Antti Järven kanssa teoksesta Karanteeni – Kuinka aids saapui Suomeen. Nikkanen työskenteli Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina lukuvuonna 2016–2017 ja julkaisi silloin opiskelijaryhmän kanssa kiitetyn, ilmastonmuutosta käsittelevän Hyvän sään aikana -teoksen.

”Aikaamme määrittävät yhteenkietoutuneet maailmanlaajuiset kriisit ja teknologian nopea kehitys. Tilanne vaatii meiltä kansalaisina paljon: on ymmärrettävä ilmiöiden yhteyksiä ja alati kyseenalaistettava vanhoja itsestäänselvyyksiä. Levoton uutisvirta ei riitä tarjoamaan perustavanlaatuisia selityksiä siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja miksi. Siksi hyvä tietokirjallisuus on erittäin tärkeää. Se antaa lukijalle mahdollisuuden keskittyä, pysähtyä ja tarkastella omaa ajattelua. Kun tieto esitetään oikein hyvin, sen omaksuminen on nautinto.”

Aleksi Siltala

Aleksi Siltala, VTM, on toiminut Lauri Jäntin säätiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2016. Hän on Kustannusosakeyhtiö Siltalan kustantaja ja hallituksen puheenjohtaja. Aleksi on tehnyt pitkän uran kirja-alalla, vuosina 1990–2008 WSOY:llä kustannustoimittajana ja tietokirjojen kustannuspäällikkönä, ja vuodesta 2008 yhdessä veljensä kanssa perustamassaan Kustannusosakeyhtiö Siltalassa, jossa hän työskentelee erityisesti historiateosten, elämäkertojen ja muistelmien parissa. 

”WSOY:ssä työskennellessäni kuulin usein mainittavan Lauri Jäntin nimen. Hänet yhdistettiin paitsi kustantamon värikkääseen historiaan myös hänen kirjoittamiinsa lukuisiin tietokirjoihin, joista viimeiset ilmestyivät 1990-luvun alussa. Jäntin huolella tekemiä kirjoja luettiin paljon ja ne kestivät aikaa. Ilman kotimaista tietokirjallisuutta käsityksemme suomalaisesta yhteiskunnasta, sen historiasta, ilmiöistä ja erityispiirteistä olisi olemattoman ohut. Tämän kirjallisuuden näkyvyyden lisäämisessä ja parhaiden teosten tukemisessa on ilo ja kunnia olla mukana.”

Teija Tiilikainen

Teija Tiilikainen (VTT) on Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (Hybrid CoE) johtaja ja yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on myös Helsingin yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2018 alkaen. Teijan tutkimustyö on keskittynyt Euroopan integraation ja erityisesti sen aatehistoriaan ja poliittisiin käsitteisiin. Myös kansainvälisten suhteiden tutkimuksen teoria ja ulkopolitiikan tutkimus ovat hänelle tuttuja aiheita. Teija on aiemmin toiminut tutkijana Helsingin ja Turun yliopistoissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä Åbo Akademissa, josta hänen akateemiset opintonsa ovat peräisin. Hänellä on parhaillaan osa-aikainen professuuri myös Firenzen Eurooppa-yliopistossa.  

”Suomenkielisen tietokirjallisuuden merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa maailmassa. Hyvin suunnitellun tietokirjan tarkoituksena on tarjota mielekkäitä ja kauniiseen kieliasuun puettuja näkökulmia monimutkaiseen maailmaan. Niiden tulee myös pitää suomenkielinen käsitevarastomme ajan hermolla.”

Paula Arvas

Säätiön asiamiehenä toimii FT Paula Arvas. Hän työskentelee myös Patricia Seppälän säätiön asiamiehenä. Arvas on aiemmin työskennellyt mm. tietokirjojen kustannustoimittajana kustannusosakeyhtiö Editassa sekä tutkijana, koordinaattorina ja ohjelmatuottajana Helsingin yliopistolla ja kirjoittanut väitöskirjan suomalaisesta rikoskirjallisuudesta.

Aiemmat hallituksen jäsenet

kanslianeuvos Lauri Jäntti, säätiön perustaja 1984‒2001
filosofian tohtori Keijo Ahti 1984‒1992
filosofian maisteri Helena Ahti 1984‒1987
diplomi-insinööri Pertti Jotuni 1984‒1994
ekonomi Jorma Mikkonen 1987‒1992
tiedotuspäällikkö Jan Rydman 1994‒2007
opetusneuvos Antti Henttonen 1995‒2003
dosentti Jorma Kaimio 1993‒2016
filosofian tohtori Paula Havaste 2007‒2016
filosofian tohtori, professori Anto Leikola 1984‒2018
Filosofian lisensiaatti Tuula Uusi-Hallila 2003–2019
Arkkitehti Ilona von Heiroth 1984–2020 (puheenjohtaja 2001–2011)