Lauri Jäntin säätiön toiminta

 
 

Lauri Jäntin säätiö on yli kolmen vuosikymmenen aikana tarjonnut parhaille tietokirjailijoillemme mahdollisuuden saada näkyvää tunnustusta työlleen. Samalla se on pyrkinyt kohottamaan tietokirjallisuuden asemaa ja näkyvyyttä niin suuren yleisön keskuudessa kuin erityisesti koulumaailmassa.

Säätiön tarkoituksena on suomenkielisen tietokirjallisuuden edistäminen. Säätiö jakaa vuosittain tammikuussa järjestettävässä tilaisuudessa Lauri Jäntin palkinnon edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaetaan Tieto-Lauri-palkinto merkittävälle lasten ja nuorten tietokirjan tekijälle. Säätiö tukee tietokirjojen käyttöä kouluissa ja pyrkii edistämään nuorten tietokirjallisuuden lukemista muun muassa myöntämällä stipendejä koululaisille. Kouluille suunnatussa toiminnassaan säätiö tekee yhteistyötä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa.


 

Säätiön historia

 

Tietokirjailijana itsekin toiminut kanslianeuvos Lauri Jäntti perusti vuonna 1983 säätiön nimeltä Lauri Jäntin säätiö suomenkielisen tietokirjallisuuden edistämiseksi. Säätiön perustamisella Lauri Jäntti halusi edistää suomenkielistä tietokirjallisuutta ja tukea tietokirjailijoita aikana, jolloin muita tietokirjapalkintoja ei maassamme ollut. Hän halusi myös vahvistaa tietokirjallisuuden asemaa tärkeänä kirjallisuuden lajina.

Vuodesta 1985 lähtien Lauri Jäntin palkinto on jaettu vuosittain edellisvuonna ilmestyneestä merkittävästä suomenkielisestä tietokirjasta. Ensimmäinen Lauri Jäntin palkinto myönnettiin Tuomo Polviselle kirjasta Valtakunta ja rajamaa. Samalla annettiin ensimmäinen kunniamaininta Lauri Heimanille Porvoon historiaa ja kulttuurielämää koskevasta tutkimus- ja julkaisutyöstä. Vuoteen 2016 mennessä Lauri Jäntin palkintoja ja siihen liittyviä kunniamainintoja on jaettu yli sadalle tietokirjailijalle.

Säätiö on jakanut kolme kertaa kunniapalkinnon merkittävästä urasta tietokirjallisuuden parissa. Palkinnon ovat saaneet akateemikko Eino Jutikkala (2003), professori Riitta Konttinen (2008) ja piispa Eero Huovinen (2013).

Vuonna 2007 säätiö perusti Lauri Jäntin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi uuden palkinnon nimeltään Tieto-Lauri palkitakseen merkittävien lasten ja nuorten tietokirjojen tekijöitä. Tieto-Lauri jaettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2009 professori Markku Löytöselle ja kuvittaja Riikka Jäntille lasten tietokirjasta Viidakkotanssi ‒ Tutkimusmatkaaja Rafael Karsten Ecuadorissa.

Säätiö on myös tukenut kouluja tietokirjallisuuden käytön lisäämiseksi ja kannustaakseen oppilaita tietokirjallisuuden lukemiseen. Vuodesta 2010 on jaettu Tietokirjastipendejä koulujen kevätjuhlissa yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta.

Vuonna 2012 säätiö oli mukana tukemassa lahjoituksella Helsingin yliopistoa, kun se perusti tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professuurin. Professuurin ensimmäiseksi haltijaksi valittiin vuonna 2014 filosofian tohtori Pirjo Hiidenmaa.


 
 

Hallitus

Lauri Jäntin asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja hänen lisäkseen viisi jäsentä. Jäsenet valitaan vuodesta 2016 alkaen viisivuotiskaudeksi. Hallitus huolehtii, että säätiön toiminta on asianmukaisesti järjestetty ja että säätiön sääntöjen mukainen tarkoitus toteutuu. Säätiön hallitus toimii samalla palkintoraatina valittaessa säätiön antamien palkintojen saajat.

Säätiön hallitus valitsee vuosittain Lauri Jäntin palkinnon ja kunniamainintojen saajat sekä kolmen vuoden välein jaettavan Tieto-Laurin saajan. Lisäksi hallitus päättää viiden vuoden välein annettavan kunniapalkinnon saajan.

Kuvassa vasemmalta Tuula Uusi-Hallila, Aleksi Siltala, Claes von Heiroth, Ilona von Heiroth, Anto Leikola ja Tuomas Heikkilä.

Kuvassa vasemmalta Tuula Uusi-Hallila, Aleksi Siltala, Claes von Heiroth, Ilona von Heiroth, Anto Leikola ja Tuomas Heikkilä.

Säätiön hallituksen jäsenet

Claes von Heiroth 2001–, puheenjohtaja 2012–
Anto Leikola, varapuheenjohtaja 1984–
Ilona von Heiroth 1984– (puheenjohtaja 2001–2011)
Tuula Uusi-Hallila 2003–
Tuomas Heikkilä 2016–
Aleksi Siltala 2016–

Claes von Heiroth

Claes von Heiroth, OTK, KTM, on toiminut Lauri Jäntin säätiön hallituksen jäsenenä ja sihteerinä 2001–2012 ja puheenjohtajana vuodesta 2012. Claes toimii rahoitusalalla yrittäjänä ja on Merasco Oy:n toimitusjohtaja. Hän on osallistunut monien suomalaisten yritysten rahoitus- ja yritysjärjestelyihin ja on toiminut myös tutkimusapulaisena Svenska Handelshögskolanissa. Hän asuu Kirkkonummella vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. purjehdus ja pihanhoito.

“Tiedonhankinnan yhä pirstaloituessa ja julkisessa keskustelussa käytettävien argumenttien yksinkertaistuessa kyky hankkia ja ymmärtää asiakokonaisuuksia on tullut yhä tärkeämmäksi. Tietokirjoilla tulee olemaan tässä suuri merkitys myös tulevaisuudessa. Koska lapsuus- ja nuoruusajalla on merkittävä vaikutus lukutottumuksiin myöhemmällä iällä, olemme Lauri Jäntin säätiön toiminnassa halunneet edistää erityisesti lasten ja nuorten lukemista tukemalla tietokirjojen käyttöä kouluissa.”

Anto Leikola

Anto Leikola, FT, kehitysbiologian dosentti, oppihistorian professori (HY), oppihistorian dosentti (OY, HY), WSOY:n tietokirjaosaston johtaja. Anto on toiminut useiden kulttuuri- ja kirjallisten järjestöjen johtoelimissä (mm. Suomen Kulttuurirahasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen tietokirjailijat ry, Aleksis Kiven Seura, Suomen Oppihistoriallinen Seura, Luonnonperintösäätiö). Hän on julkaissut vuodesta 1953 lähtien satoja artikkeleja, joista monet ovat käsitelleet tietokirjallisuutta, parikymmentä essee- ja kolumnikokoelmaa, oppikirjoja sekä kymmeniä suomennoksia eri kielistä.

”Pidän tietokirjallisuutta yhtenä keskeisenä kulttuurimme osana, vaikka se yleisessä tietoisuudessa ja huomiossa jää helposti kaunokirjallisuuden varjoon. Tieto maailmasta ja ihmisestä, elollisista olennoista ja elottomista kohteista, menneisyyden vaiheista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista tarjoutuu ihmisille juuri tietokirjallisuuden, niin kotimaisen kuin käännöskirjallisuudenkin kautta. Sitä eivät voi korvata erilaisista sinänsä hyödyllisistä verkkotiedostoista saatavat yksittäistiedot.”

Ilona von Heiroth

Ilona von Heiroth, os. Jäntti, on opiskellut arkkitehdiksi ja toiminut valmistuttuaan useissa yksityisissä arkkitehtitoimistoissa, mm. Pentti Aholalla ja Bertel Gripenbergillä sekä viimeiset parikymmentä vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään Espoon kaupungilla. Hän on toiminut useissa Suomen Arkkitehtiliiton elimissä ja osallistunut aktiivisesti myös luonnonsuojelu- ja asukastoimintaan. Lauri Jäntin säätiön hallituksen jäsenenä hän on ollut säätiön perustamisesta lähtien ja hallituksen puheenjohtajana isänsä jälkeen vuosina 1996‒2112. 
 

” Vuosittain julkaistujen suomenkielisten tietokirjojen määrä on näiden vuosien aikana kasvanut merkittävästi, mutta niiden saattaminen lukijoiden tietoon on entistä vaikeampaa. Säätiömme tehtävä toimia tietokirjallisuuden aseman kohentamiseksi ja näkyvyyden edistämiseksi on tärkeää. Tavoitteenamme on mm. edistää uusien merkittävien tietokirjojen pääsyä julkisuuteen.”

Tuula Uusi-Hallila

Tuula Uusi-Hallila, FL, on toiminut Lauri Jäntin säätiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2003. Hän opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa. Tuula on ollut mukana kirjoittamassa oppikirjoja sekä kieltä ja kirjallisuutta käsitteleviä yleistajuisia tietokirjoja. Hän on toiminut monissa kulttuurijärjestöissä, mm. Äidinkielen opettajain liitossa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, Minna Canthin seurassa ja Tuglas-seurassa. Vuodesta 2016 hän on ollut myös Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen jäsen.

“Työhöni kuuluu monenlaisten tekstien käsittelyä nuorten kanssa. Tieto- ja kaunokirjallisuudella on paljon yhteistä: kiinnostavan tietokirjan ilmaisu on havainnollista, toisaalta romaanin taustalla on usein kriittistä tiedonhankintaa. Kirjoittamisen opetuksen malleiksi tarvitaan molempia. Lauri Jäntin säätiön hallituksessa olen ollut mukana etsimässä keinoja siihen, miten nuoret saadaan kiinnostumaan tietokirjoista. Kiihkeärytmisen arjen keskellä nuoria tulee ohjata myös keskittymistä vaativaan, rauhoittavaan lukemiseen. Olen iloinen monista hankkeista, joita säätiö on toteuttanut joko yksin tai yhdessä Suomen tietokirjailijoiden kanssa.”

Tuomas Heikkilä

Tuomas Heikkilä, FT, on yleisen historian (HY), kirkkohistorian (HY) ja Suomen historian dosentti (TY). Tuomas on erikoistunut keskiajan ja renessanssin tutkimukseen, ja hänen tutkimusteemansa ovat ulottuneet luostarien koleista kammioista käsikirjoitusten koukeroihin ja pyhimyksistä digitaalisten ihmistieteitten metodien kehittämiseen. Hän on opiskellut Suomessa, Saksassa ja Vatikaanissa sekä työskennellyt yliopistoviroissa assistentista professoriin, akatemiatutkijana ja Swedish Collegium for Advanced Studiesin vierailevana tutkijana. Parhaillaan Tuomas johtaa Suomen Rooman-instituuttia Villa Lantessa, Roomassa. Hänellä on laaja tieteellinen tuotanto, ja hänen näppäimistöstään on lähtöisin myös joukko palkittuja tietokirjoja.

”Tiede edustaa ihmiskunnan pisimmälle hioutunutta käsitystä itsestään ja ympäröivästä maailmasta. On tärkeää, että tieteen ja tutkimuksen aarteet välittyvät lukijoille laadukkaan, mutta helposti ymmärrettävän tietokirjallisuuden kautta. On etuoikeus edistää tätä päämäärää Lauri Jäntin säätiön riveissä.”

Aleksi Siltala

Aleksi Siltala, VTM, on toiminut Lauri Jäntin säätiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2016. Hän on Kustannusosakeyhtiö Siltalan kustantaja ja hallituksen puheenjohtaja. Aleksi on tehnyt pitkän uran kirja-alalla, vuosina 1990–2008 WSOY:llä kustannustoimittajana ja tietokirjojen kustannuspäällikkönä, ja vuodesta 2008 yhdessä veljensä kanssa perustamassaan Kustannusosakeyhtiö Siltalassa, jossa hän työskentelee erityisesti historiateosten, elämäkertojen ja muistelmien parissa. 

Aiemmat hallituksen jäsenet

kanslianeuvos Lauri Jäntti, säätiön perustaja 1984‒2001
filosofian tohtori Keijo Ahti 1984‒1992
filosofian maisteri Helena Ahti 1984‒1987
diplomi-insinööri Pertti Jotuni 1984‒1994
ekonomi Jorma Mikkonen 1987‒1992
tiedotuspäällikkö Jan Rydman 1994‒2007
opetusneuvos Antti Henttonen 1995‒2003
dosentti Jorma Kaimio 1993‒2016
filosofian tohtori Paula Havaste 2007‒2016