Kiitos Anto Leikolalle 35-vuotisesta työstä!

 Kuva Tuula Uusi-Hallila

Kuva Tuula Uusi-Hallila

Anto Leikola on päättänyt 35 vuotta kestäneen työnsä Lauri Jäntin säätiön hallituksessa. Suuret kiitokset ainutlaatuisesta työpanoksesta!  Uudeksi hallituksen jäseneksi on valittu Hanna Nikkanen. 

Vuoden kirja -palkinto Passille ja Reinbothille

Bonnierin Vuoden kirja -palkinnon 2018 saivat Minna Passi ja Susanna Reinboth teoksellaan Keisari Aarnio. Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina.

Kirjassa tutkivien toimittajien parivaljakko avaa monimutkaista vyyhtiä. Mahdollistiko taitava manipulointi poliisin ja alamaailman yhteisten bisnesten junailun vuosikausien ajan? Lukijan luottamus poliisilaitokseen järjestelmänä ja poliiseihin yksilöinä horjuu sivu sivulta.

.

Opettaja, hae tietokirjastipendiä ahkeralle lukijalle!

Onko opiskelijallasi jokin erityisala, josta hän tietää paljon? Pitääkö oppilaasi upeita esitelmiä? Onko lukiolaisella tai ammattiin opiskelevalla loistavat yleistiedot?

Tietokirjastipendi

Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat vuosittain 100 kappaletta 100 euron suuruisia stipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Myönnetyt stipendit jaetaan kevätjuhlassa.

Hakuaika ja -ohjeet

Kevään 2018 stipendien hakuaika alkaa torstaina maaliskuun 1. päivä ja päättyy torstaina 29. maaliskuuta 2018 klo 16.00. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.

Opettajat hakevat stipendejä oppilailleen verkkolomakkeella. Hakulomake löytyy täältä: https://www.suomentietokirjailijat.fi/yhdistys/palkinnot/tietokirjastipendit.html

Hakemuksiin toivotaan maininta vähintään kolmesta tietokirjasta, jotka oppilas on lukenut. Myös useampia tietokirjoja voi mainita. Lisäksi hakemuksessa voi kertoa perusteluja, joista käy ilmi, minkälaista tietokirjallisuutta oppilas lukee, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten se ilmenee.

Tietokirjallisuuden lajeihin voi tutustua täällä: https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/jaseneksi-liittyminen/tietokirjallisuuden-lajit.html

Kaikille hakijoille ilmoitetaan tuloksista toukokuussa.

Lauri Jäntin palkinto Minna Passille ja Susanna Reinbothille

Aarnio_kansi_edesta_600pix.jpg

Lauri Jäntin säätiön myöntämän tietokirjallisuuden palkinnon 15 000 euroa jakavat Minna Passi ja Susanna Reinboth teoksestaan Keisari Aarnio. Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina. Kunniamaininnan saavat Hannu Himanen, Sami Karjalainen ja Sixten Korkman, kukin 5 000 euroa. Palkitsemalla menneen vuoden parhaiden tietokirjojen tekijöitä säätiö on edistänyt suomenkielistä tietokirjallisuutta vuodesta 1985 lähtien.

Pääpalkinto myönnetään vetävästi kirjoitetusta tarinasta, joka ravisuttelee poliisia, yhtä suomalaisen yhteiskunnan luotetuimmista instituutioista. ”Keisari Aarnio on laadukasta tutkivaa journalismia, ja tarina itsessään uskomaton. Minna Passi ja Susanna Reinboth ovat onnistuneet kokoamaan valtavan lähdemateriaalin ja lukemattomat haastattelut kirjaksi, jonka lukija käy korkeilla kierroksilla ensimmäisiltä sivuilta lähtien”, perustelee säätiön puheenjohtaja Claes von Heiroth raadin päätöstä.

Kunniamaininnan saavat Hannu Himanen teoksestaan Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu, Sami Karjalainen teoksestaan Rantojen hyönteiset ja Sixten Korkman teoksestaan Globalisaatio koetuksella

Kunniamaininnalla palkittavat kirjoittajat käsittelevät yhteiskunnan ja luonnon ilmiöitä taitavasti ja mielenkiintoisesti. He kirjoittavat globalisaatiosta, kansallisista ja kansainvälisistä instituutioista sekä rantojen pienimmistä, hyttysistä ja sudenkorennoista. Kirjojen tiedot ovat huolellisesti perusteltuja, ja ne on ilmaistu innostavasti. Teokset haastavat lukijansa ottamaan selvää ja toimimaan paremman elämän puolesta.

Himasen Länttä vai itää yhdistää sujuvasti globaalit ja paikalliset kysymykset. Kirja ei käsittele vain Venäjää, Suomen idänpolitiikkaa ja maamme mahdollista NATO-jäsenyyttä, vaan pohtii myös Suomen perustuslain kiemuroita ja laajemmin suomalaisen yhteiskunnan valtarakenteitten toimivuutta.

Korkmanin Globalisaatio koetuksella selvittää lukijalleen kristallinkirkkaalla tavalla talouden, globalisaation ja populistisen politiikan keskeisiä kytkentöjä ja vaikutuksia toisiinsa. Kytkösten ja historian ymmärtäminen ovat tulleet yhä tärkeämmiksi, kokemuksista pitäisi voida ottaa opiksi. 

Karjalaisen Rantojen hyönteiset kertoo sanoin ja hämmentävän upein kuvin hyönteisten salatusta maailmasta. Se innostaa rannalla kävelijää ihastelemaan siroja neidonkorentoja, uljaita sudenkorentoja ja komeita ukonkorentoja, mutta myös iniseviä hyttysiä. 

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Hallituksen muodostavat dosentti Tuomas Heikkilä, OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), arkkitehti Ilona von Heiroth, professori Anto Leikola, kustantaja Aleksi Siltala ja lehtori Tuula Uusi-Hallila.

Lauri Jäntin palkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin palkinnon sekä kunniamainintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaettava Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijöille. Lisäksi säätiö tukee nuorten tietokirjallisuuden lukemista myöntämällä kouluille tietokirja-apurahoja ja koululaisille stipendejä.

 

 

 

Kunniamaininnan saivat Hannu Himanen, Sami Karjalainen ja Sixten Korkman

Hannu Himanen: Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu. (Docendo)

Hannu Himasen teos Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu on ansiokas, asiantunteva ja kriittinen katsaus Venäjän nykytilaan ja sen vaikutuksiin Suomelle.

Suomen Moskovan-suurlähettilään toimesta eläkkeelle jäänyt Himanen on maamme parhaita 2000-luvun Venäjän asiantuntijoita. Kokemukset, lukeneisuus ja taustojen erinomainen tuntemus aseinaan Himanen kuljettaa lukijaa halki maailmanpolitiikan arkipäivän, venäläisissä vallan kabineteissa ja kotimaisissa kulisseissa. Kirja ei käsittele vain Venäjää, Suomen idänpolitiikkaa ja maamme mahdollista NATO-jäsenyyttä, vaan pohtii myös Suomen perustuslakia ja valtarakenteita.

Himasen teksti on sivistynyttä ja selväpuheista, kaunistelematonta ja raikkaan vapaata diplomaattisesta ympäripyöreydestä. Hän ei pelkää ottaa kantaa. Hänen sanomansa on Paasikiveltä tuttu: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku."

Suomessa tarvitaan nyt avointa ja ennakkoluulotonta turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa asioita kutsutaan niiden oikeilla nimillä. Länttä vai itää -teos on tärkeä ja tuore avaus tässä keskustelussa.

Sami Karjalainen: Rantojen hyönteiset. (Docendo)

Useimmat meistä ovat järvien, jokien tai meren rannalla joutuneet näkemään ja kuulemaan hyönteisiä - siroja neidonkorentoja, uljaita sudenkorentoja ja komeita ukonkorentoja, mutta myös iniseviä hyttysiä. Harva kuitenkin on yrittänyt tutustua niihin lähemmin, ja niiden kauneus ja kiinnostavat elintavat ovat jääneet useimmille vieraiksi.

Sami Karjalainen on palkittu luonnontutkija ja valokuvaaja, joka on kymmenessä vuodessa julkaissut jo viisi kirjaa harrastuksensa kohteista, uusimpana Rantojen hyönteiset. Se kertoo sanoin ja hämmentävän upein kuvin hyönteisten salatusta maailmasta, joka kuitenkin on kaikkien meidän ulottuvillamme, jos vain haluamme siihen tutustua. Kirja valottaa myös vesihyönteisten – reippaiden malluaisten, piileksivien toukkien ja ahnaiden sukeltajakuoriaisten – elämänkulkua ja käyttäytymistä. Vastaavaa retkeä luonnon pienoismaailmaan ei suomalaisille ole Yrjö Kokon Pessin ja Illusian jälkeen tarjottu.

Sixten Korkman: Globalisaatio koetuksella. (Otava)

Kirjassaan Globalisaatio koetuksella Sixten Korkman selvittää lukijalleen kristallinkirkkaalla tavalla talouden, globalisaation ja populistisen politiikan keskeisiä kytkentöjä ja vaikutuksia toisiinsa. Nämä ovat yleensä vaikeasti hahmoteltavia kokonaisuuksia, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia ja joiden ymmärtäminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Historiallisen perspektiivin avaaminen havainnollistaa lukijalle, että myös aikaisemmin samoja kysymyksiä on pohdittu ja että näistä kokemuksista pitäisi voida ottaa opiksi.

Vaikka Korkmanin näkökulma on pääasiassa taloustieteellinen, hän tarkastelee asioita myös laajemmin yhteiskunnalliselta kannalta. Korkman sanoo, että populistit usein vastustavat globalisaatiota ja että ”populistilla on jokaiseen vaikeaan ongelmaan vastaus, joka on yksinkertainen, houkutteleva ja väärä”. Toisaalta hän toteaa, että globalisaatioon kohdistettu kritiikki ei aina ole populismia ja että sen taustalla oleviin ongelmiin on haettava rakentavia ratkaisuja.

Opettaja, hae tietokirjailijaa vierailulle kouluusi

Toimitko lukion opettajana? Hae tietokirjailijaa vierailulle lukioosi vielä tänä keväänä. Haku on auki keskiviikkoon 31. tammikuuta asti.

Tänä keväänä vierailulle lähtevät Ilari Aalto, Sirkka Ahonen, Outi Ampuja, Ville Eloranta, Päivi Hamarus, Satu Hovi, Atik Ismail, Katriina Järvinen, Sami Karjalainen, Kristiina Koivunen, Lilly Korpiola, Janne Könönen, Tuomas Muraja, Heikki Oja, Rauli Partanen, Jonna Pulkkinen, Mikko Pyhälä, Joonas Pörsti, Ari Saastamoinen ja Hippo Taatila.

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin lukioihin. Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella lukioille lähetetään viisi lukiossa vierailevan tietokirjailijan teosta.

Lukiot voivat toivoa  listalta tietokirjailijaa vierailulle omaan kouluunsa 31. tammikuuta mennessä. Toive lähetetään Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta. 

 

 

Lasten ja nuorten tietokirjallisuuden Tieto-Lauri-palkinto jaetaan jälleen tammikuussa 2019

Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan, vuosien 2016–2018 aikana julkaistun suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijälle.


Palkinnon tarkoituksena on kannustaa tietokirjailijoita laatimaan teoksia, jotka innostavat lapsia ja nuoria syventymään eri tiedon aloihin ja jotka ottavat huomioon kotimaisen kieli- ja kulttuuriympäristön.

Tieto-Lauri jaetaan aina kolmen vuoden välein ja nyt kolmatta kertaa. Vuonna 2016 palkittiin Marjatta Levanto ja Julia Vuori teoksesta Leonardo oikealta vasemmalle (Teos, 2014) sekä Iiris Kalliola ja Lasse J. Laine teoksesta Suomen lasten retkeilyopas (Otava, 2015). Vuonna 2012 palkittiin Jani Kaaro ja Väinö Heinonen teoksesta Evoluutio (Avain, 2011) ja ensimmäisellä jakokerralla vuonna 2009 palkinnon saivat Markku Löytönen ja Riikka Jäntti teoksesta Viidakkotanssi (SKS, 2007).

Palkinnosta päättää Lauri Jäntin säätiön hallitus, johon kuuluvat OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), fil. tri Paula Havaste, arkkitehti Ilona von Heiroth, dosentti Jorma Kaimio, professori Anto Leikola (varapj.) ja lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hallitus valitsee palkittavat teokset ilman ehdollepanoa ja hakumenettelyä.

Lisätietoja

Claes von Heiroth
Säätiön hallituksen puheenjohtaja
puh. 040 561 3516
claes.vonheiroth@merasco.com

Tietokirjavinkkejä alakouluun ja esiopetukseen

Uusi, 75 teosta esittelevä Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogi on tehty helpottamaan ajankohtaisten ja laadukkaiden tietokirjojen löytämistä ja valitsemista. Katalogin kirjat sopivat erityisesti alakouluun ja esiopetukseen.

Kirjat on jaoteltu seitsemän aihealueen mukaan: kirjoja löytyy teemoilla ympäristö ja luonto, historia ja kulttuurihistoria, harrastukset, musiikki, ihmismieli ja tekniikka. Kirjakatalogista löytyy myös esimerkkikysymyksiä, joiden kautta lapset pääsevät käsittelemään kirjallisuutta pintaa syvemmältä.

Oppaan voi ladata sähköisenä Suomen tietokirjailijoiden sivuilta.

Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä alakouluun ja esiopetukseen -kirjakatalogi. Koonnut Pirjo Hiidenmaa, Ida Henritius ja Taru Varpula. Suomen tietokirjailijat ry ja Laurin Jäntin säätiö, Helsinki 2017, 60 sivua.

Tietokirjastipendejä jaetaan jälleen kevätjuhlissa ympäri maan

Historia ja psykologia suosikkeja – nuoret lukevat monipuolisesti eri aiheista

Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö jakavat seitsemättä kertaa tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnetään tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta. Stipendit jaetaan oppilaille koulujen kevätjuhlissa. Lista stipendin saavien kotipaikkakunnista ja kouluista löytyy tiedotteen lopusta.

Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat hakivat stipendejä oppilailleen. Hakemuksissa pyydettiin kertomaan, minkälaista tietokirjallisuutta oppilas lukee, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten tämä ilmenee. Stipendejä hakivat monipuolisesti kaikkien oppiaineiden opettajat.

Tietokirjoja luetaan harrastuneisuuden syventämiseksi

Tietokirjastipendihakemuksia tuli tänä keväänä ennätysmäärä. Hakemusten perusteella tietokirjoja luetaan harrastuneisuuden syventämiseksi: omasta kiinnostuksenkohteesta halutaan oppia lisää, joten siihen perehdytään lukemalla aiheesta tietokirjoja.

Kestosuosikkina on edelleen historia: erityisesti toisesta maailmansodasta ja holokaustista kertovia kirjoja listattiin hakemuksissa runsaasti. Toisen asteen oppilaat lukevat erityisen paljon psykologian alan kirjallisuutta. Lukukielenä on kaikissa aiheissa yhä useammin suomen lisäksi englanti.

Kokonaisuudessaan nuoret lukevat monenlaisia tietokirjoja eri aloilta. Oppilaat ahmivat teoksia avaruudesta viikinkien riimuihin sekä ohjelmoinnista eläimiin ja luontoon. Filosofia, luonnontiede, tähtitiede ja talous nousivat historian ja psykologian lisäksi suosittuina aiheina. Monet olivat lukeneet mm. Stewen Hawkingin Ajan lyhyen historian, Sixten Korkmanin teoksen Talous ja utopia, Esko Valtaojan Kaiken käsikirjan tai Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoja. Lisäksi erityisesti urheilijoiden elämäkertoja luetaan runsaasti, muiden elämäkertateosten ohessa.

Stipendit kannustavat lukemaan tietokirjallisuutta

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Stipendien lisäksi Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö tukevat koululaisten mahdollisuutta tutustua tietokirjallisuuteen myös tietokirjailijavierailuin. Koulut voivat hakea tietokirjailijavieraita keväisin ja syksyisin kertomaan työstään, kirjoistaan ja niiden taustoista. Tietokirjavierailijoita voi hakea seuraavan kerran syyskuussa 2017 ja tietokirjastipendejä maaliskuussa 2018.

Professori Kimmo Rentolalle Lauri Jäntin palkinto

Professori Kimmo Rentola saa teoksestaan Stalin ja Suomen kohtalo Lauri Jäntin palkinnon, jonka suuruus on 15 000 €. 


Palkinto myönnetään Rentolalle poikkeuksellisen vetävästi kirjoitetusta ja uutta arkistomateriaalia sisältävästä tietokirjasta, joka tuo päivänvaloon uusia näkökulmia Suomen sotahistoriaan. 

”Stalin ja Suomen kohtalo on mestarillisesti kirjoitettu kirja Suomen kohtalonvuosista ja tempaisee mukaansa myös lukijan, joka ei normaalisti lue kirjoja sotahistoriasta”, perustelee säätiön hallituksen puheenjohtaja Claes von Heiroth.

Lisäksi säätiö antaa kunniamaininnat Maria Mannerille ja Teivo Teivaiselle dokumentaarisesta matkakirjasta Brasilia, Mikko-Olavi Seppälälle tietokirjasta Suruton kaupunki ja Seppo Vuokolle kirjasta Latva pilviä piirtää. Kunniamaininnan arvo on 5 000 €. 

Kunniamaininnan saaneet tietokirjat edustavat monipuolisesti eri tieteenaloja kulttuurihistoriasta luontoon ja kokonaisen maan, Brasilian, kuvaukseen. 

”Maria Mannerin ja Teivo Teivaisen kirja Brasilia viehätti sekä sujuvalla kielellään että laajalla tietomäärällään jättivaltiosta, josta kirjoittajilla on omakohtaista kokemusta”, Claes von Heiroth kertoo. 

”Mikko-Olavi Seppälän kirja Suruton kaupunki hurmasi säätiön sekä ulkoasullaan että positiivisuutta henkivällä sisällöllään. Myös Seppo Vuokon kattavasti puista kertova teos Latva pilviä piirtää vakuutti säätiön niin perehtyneisyydellään kuin viimeistellyllä ulkoasullaan.” 
Palkintoperustelut ovat kokonaisuudessaan tämän tiedotteen lopussa.

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Hallituksen muodostavat FT Tuomas Heikkilä, OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), arkkitehti Ilona von Heiroth, professori Anto Leikola, kustantaja Aleksi Siltala ja lehtori Tuula Uusi-Hallila.

Lauri Jäntin palkinto on Suomen ensimmäinen tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin palkinnon sekä kunniamainintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaettava Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijöille. Lisäksi säätiö tukee nuorten tietokirjallisuuden lukemista myöntämällä kouluille tietokirja-apurahoja ja koululaisille stipendejä.
 

 

Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogi on ilmestynyt

Vuoden 2016 opetussuunnitelman myötä tietokirjojen käyttö koulujen kirjallisuuden opetuksessa lisääntyy. Pirjo Hiidenmaan, Hanna Kollin ja Salla Salokannon kokoama, 91 teosta esittelevä Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogi on tehty helpottamaan ajankohtaisten ja laadukkaiden tietokirjojen löytämistä ja valitsemista. Katalogin kirjat sopivat erityisesti yläkoulun ja lukion oppilaille.


Kirjat on jaoteltu 13 eri aihealueen mukaan: kirjoja löytyy muun muassa teemoilla ympäristö ja luonto, historia ja kulttuurihistoria, elämäntavat, harrastukset, musiikki ja elokuvat sekä urheilu.

Tietokirjallisuuden professorin Pirjo Hiidenmaan esipuhe johdattaa pohtimaan tietokirjallisuuden eri lajien, tietokirjojen ja kriittisen lukutaidon merkitystä unohtamatta sitä, että tietokirjoja voi lukea myös ihan vain lukemisen ilosta. Kirjakatalogista löytyy myös esimerkkikysymyksiä, joiden kautta lukioikäiset pääsevät käsittelemään kirjallisuutta pintaa syvemmältä.

Tietokirjoja kouluun! -kirjakatalogin, josta on otettu 10 000 kappaleen painos, ovat kustantaneet Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry. Teoksen sähköinen versio löytyy Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta osoitteesta www.suomentietokirjailijat.fi/jasenyys/julkaisut/oppaat.

Lisätiedot:

Pirjo Hiidenmaa | Tietokirjallisuuden professori | Helsingin yliopisto
pirjo.hiidenmaa@helsinki.fi | 045 145 6514
Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

Stipendejä jaettiin nuorille ympäri maan

Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakoivat kuudetta kertaa tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnettiin tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta. Stipendit jaettiin oppilaille koulujen kevätjuhlissa.


Stipendejä hakivat oppilailleen yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat. Hakemuksissa pyydettiin kertomaan, minkälaista tietokirjallisuutta oppilas lukee, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten tämä ilmenee.

Stephen Hawking ja Esko Valtaoja ovat nuorten suosiossa

Tietokirjallisuudessa yleisemminkin suositut aiheet, kuten historia, Venäjä ja uskonnot nousevat koululaistenkin lukulistoilla korkealle. Suosituimpia teoksia hakemusten perusteella ovat Stephen Hawkingin, Esko Valtaojan ja Lasse J. Laineen kirjat sekä Ville Haapasalon elämästä Venäjällä kertovat kirjat.

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry tukevat koululaisten tutustumista tietokirjallisuuteen myös tarjoamalla kouluille mahdollisuuden tilata keväisin ja syksyisin tietokirjailijavieraan kertomaan työstään, kirjoistaan ja niiden taustoista. Tietokirjavierailijoita voi hakea seuraavan kerran elokuussa 2016 ja tietokirjastipendejä maaliskuussa 2017.

Lisätietoa ja stipendin saaneet koulut Asikkalasta Äänekoskelle kerrotaan Suomen tietokirjailijat ry:n sivuilla.

Stipendejä tietokirjallisuutta lukeville nuorille

Onko opiskelijallasi jokin erityisala, josta hän tietää paljon? Pitääkö oppilaasi upeita esitelmiä? Onko lukiolaisella tai ammattiin opiskelevalla loistavat yleistiedot, koska hän lukee paljon tietokirjoja?


HAE HÄNELLE TIETOKIRJASTIPENDIÄ!

Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat 100 kappaletta 100 euron suuruisia stipendejä yläasteen päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Myönnetyt stipendit kunniakirjoineen jaetaan kevätjuhlassa.

Hakuaika ja -ohjeet

Kevään 2016 stipendien haku on alkanut, ja se päättyy perjantaina 22. huhtikuuta klo 16.

Tarkemmat hakuohjeet ja lomake, jolla stipendiä haetaan, löytyvät Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta. Sähköpostitse tai myöhässä lähetettyjä hakemuksia ei huomioida haussa.

Hakuun osallistuneille opettajille/kouluille tiedotetaan stipendien saajista viikolla 19, stipendit toimitetaan kouluille viikolla 20.

100 oppilasta saa kevätjuhlassa tietokirjastipendin

Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö jakavat 100 kappaletta tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnetään tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta.

Viidettä kertaa jaettavia tietokirjastipendejä haettiin tänäkin vuonna runsaasti. Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajia pyydettiin hakemuksessa perustelemaan valintansa ja mainitsemaan esimerkkejä oppilaan lukemista tietokirjoista. Hakemusten joukosta Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön edustajista koottu raati valitsi sata stipendinsaajaa.
Tietokirjastipendit ja kunniakirjat jaetaan oppilaille kevätjuhlassa.

Tietokirjoista haetaan syvempää ymmärrystä ja uusia taitoja

Nuoria tietokirjojen suurkuluttajia on paljon. Raati kiinnitti hakemuksia lukiessaan huomiota myös siihen, että näiden nuorten joukossa oli aikaisempaa enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka lukevat tietokirjallisuutta sujuvasti monella kielellä.

Hakemusten perusteella nuoret hakevat tietokirjoista syvempää ymmärrystä itseään kiinnostavista aihealueista. Erityisesti biologiaa, filosofiaa, sotahistoriaa ja elokuvien historiaa käsittelevät kirjat sekä uusia taitoja syventävät harrastekirjat kiinnostavat nuoria.

Tämän vuoden hakemuksista kuultavat läpi myös kuluneen vuoden tapahtumat aina Ukrainan kriisistä Isiksen toimintaan: luettujen kirjojen listalta erottuivat muun muassa uskontoja, etenkin islamia käsittelevät teokset, ja Masha Gessenin teos Kasvoton mies – Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi (käänt. Matti Kinnunen). Sukupuolesta riippumatta suomalaisnuorten hittikirjana jatkaa Esko Valtaojan Kaiken käsikirja, joka mainitaan useassa hakemuksessa.

Erityisesti raatia ilahdutti se, että tietokirjastipendejä eivät hakeneet vain äidinkielen opettajat, vaan laajasti eri aineiden opettajat, jotka eivät ole perinteisesti ehkä tottuneet ottamaan lukutaidon välittäjän roolia: ”On hienoa, että monipuolinen lukutaito on koko koulun asia ja että kaikki opettajat tukevat lukuintoa.”

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tietokirjoja. Osana hanketta kouluille tarjotaan keväisin ja syksyisin mahdollisuus kutsua tietokirjailija koululle kertomaan työstään ja omista tiedonaloistaan. Seuraava tietokirjastipendien haku alkaa maaliskuussa 2016.

Lisätietoja:

Claes von Heiroth, puheenjohtaja Lauri Jäntin säätiö
claes.vonheiroth@merasco.com
p. 040 561 3516

Jukka-Pekka Pietiäinen, toiminnanjohtaja Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi
p. 09 4542 2511, 050 543 9891

Linda Lappalainen, viestintäpäällikkö Suomen tietokirjailijat ry
p. 09 4542 2561, 050 41 05584
linda.lappalainen@suomentietokirjailijat.fi