Lehdistötiedote vuoden 2026 palkinnoista

Lauri Jäntin säätiö palkitsee vuoden 2025 parhaiden tietokirjojen tekijöitä yhteensä 36 000 eurolla. Lauri Jäntin tietokirjapalkinto myönnetään Hannu Salmelle teoksesta Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä. Lauri Jäntin tunnustuspalkinnot saavat Antti Nylén pamfletista Vastalause – Kirjallisuuspoliittinen mietintö ja Suna Vuori teoksesta Esa-Pekka Salonen – Teemat.

Hannu Salmi saa vuoden 2025 Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon kirjasta Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä (Otava). Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Teos on koskettava ja mukaansatempaava kuvaus kuurosokean miehen elämästä. Frans Leijonin poikkeuksellisen elämäntarinan kautta aukeaa laajempi näkymä vammaisuuden historiaan ja monenlaisiin kokemuksiin, joita lukija ei kenties osaa odottaa. Kerronnaltaan kirja on miellyttävän kaunokirjallinen ja samalla maadoitettu vakaasti alkuperäislähteisiin ja tieteelliseen tulkintaan.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto myönnetään Antti Nylénin pamfletille Vastalause – Kirjallisuuspoliittinen mietintö (Bokeh). Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa. Nylénin väkevästi kirjoitettu pamfletti puolustaa suomalaista kirjallisuutta. Taitavalla ja elävällä kielenkäytöllään Nylén argumentoi Vastalauseessa miksi kirjojen arvonlisäveroprosentin nostaminen on haitaksi, ei pelkästään kirjallisuudelle vaan kulttuurille ja yhteiskunnallemme laajemminkin. Terävällä ilmaisullaan Nylén alleviivaa sitä ristiriitaa, että samanaikaisesti kun Suomen hallitus väitti parantavansa kirjallisuuden asemaa, se päätti nostaa kirjojen arvonlisäveroa. Vastalause osoittaa, että kirja on edelleen erinomainen väline yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa.

Toinen Lauri Jäntin tunnustuspalkinto myönnetään Suna Vuorelle teoksesta Esa-Pekka Salonen – Teemat (Siltala). Palkinnon suuruus on 8 000 euroa. Teos avaa vangitsevalla tavalla poikkeuksellisen yksilön uraa klassisen musiikkimaailman huipulla vuosikymmenien aikana. Kirja on itsessään kuin sinfonia, jossa teemoille on annettu aikaa ja tilaa kehittyä, ja joka pitää lukijan otteessaan läpi massiivisen teoksen. Salosen rinnalla kirjassa kulkevat hänen kollegoidensa ja aikalaistensa äänet, joista tekijä on haastatellut monia. Teos tallentaakin samalla suomalaisen taidemusiikin murroskausia 1970-luvun Korvat auki -idealismista kansainvälisille lavoille.

”Palkittavien kirjojen valinta edellisen vuoden aikana ilmestyneiden erinomaisten kirjojen joukosta ei koskaan ole helppoa, eikä se myöskään ollut tällä kerralla. Palkittavat kolme tietokirjaa erottautuivat kuitenkin joukosta ja yhteistä niille oli erinomainen kerronta ja tarinan sujuvuus, ja ne tuovatkin lukijalleen näin ollen tiedon lisäksi samalla nautinnollisia lukuhetkiä. Eri aiheistaan huolimatta nyt palkittavat kirjat osallistuvat hyvin myös ajankohtaiseen keskusteluun kulttuuristamme, hyvinvoinnista ja yhteiskunnasta laajemmin.”, kommentoi säätiön hallituksen puheenjohtaja Claes von Heiroth.

Palkintoperustelut kokonaisuudessaan löytyvät säätiön verkkosivulta: https://www.laurijantinsaatio.fi.

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Hallituksen muodostavat OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), toimitusjohtaja Jan von Heiroth, päätoimittaja Hanna Nikkanen, kustantaja Aleksi Siltala, johtaja Teija Tiilikainen ja väitöskirjatutkija Lotta Vuorio. Säätiön asiamiehenä toimii Paula Arvas.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on maamme vanhin suomenkielistä yleistä tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaettava Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijöille. Lisäksi säätiö tukee nuorten tietokirjallisuuden lukemista myöntämällä kouluille tietokirja-apurahoja ja koululaisille stipendejä.

Lisätietoja:
Claes von Heiroth
hallituksen puheenjohtaja
puh. 040 561 3516
www.laurijantinsaatio.fi

Palkitut 2026

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2026

Hannu Salmi: Frans Leijon – Kuurosokean ihmeellinen elämä. Otava 2025

Professori Hannu Salmen Frans Leijon – Kuurosokean ihmeellinen elämä on koskettava ja mukaansatempaava kuvaus kuurosokean miehen elämästä. Frans Leijonin poikkeuksellisen elämäntarinan kautta aukeaa laajempi näkymä vammaisuuden historiaan ja monenlaisiin kokemuksiin, joita lukija ei kenties osaa odottaa.

Vuonna 1878 köyhiin oloihin syntynyt Frans Leijon menetti näkönsä ja kuulonsa kaksivuotiaana. Elettyään reilu kymmenvuotiaaksi asti nelinkontin liikkuen ja ilman verbaalista kykyä kommunikoida hänen elämänsä käännekohdaksi osoittautui koulunkäynnin aloittaminen Pietarsaaren kuurojenkoulussa. Salmen teos kuvaa elävästi, miten täysivaltaisesti Leijonin elämän suunta muuttui tästä hetkestä sekä miten hänestä tuli aktiivinen, laajasti verkostoitunut ja yhteisölleen tärkeä ihminen.

Ainutlaatuinen kirja sai alkunsa kulttuurihistorian professori Hannu Salmen puolivahingossa löytämästä maininnasta sukututkimuksen yhteydessä. Tämä lähdemaininta avautuu ja laajenee kirjassa yksityiskohtaiseksi kuvaukseksi, joka asettuu osaksi suomalaista vammaisuuden ja kokemuksen historiaa. Kerronnaltaan kirja on miellyttävän kaunokirjallinen ja samalla maadoitettu vakaasti alkuperäislähteisiin ja tieteelliseen tulkintaan.

On helppo olettaa, että menneisyydessä vammaisen ihmisen elämä olisi ollut väistämättä kurjaa, yksinäistä ja syrjäytynyttä. Kirja haastaa ableistisia oletuksia ja osoittaa, miten vahva ja välittävä kuurojen yhteisö oli 1800-luvun lopulla sekä 1900-luvun alkupuolen yhteiskunnallisten myllerrysten aikana.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2026

Antti Nylén: Vastalause - Kirjallisuuspoliittinen mietintö. Bokeh 2025

Antti Nylénin väkevästi kirjoitettu pamfletti puolustaa suomalaista kirjallisuutta. Taitavalla ja elävällä kielenkäytöllään Nylén argumentoi Vastalauseessa miksi kirjojen arvonlisäveroprosentin nostaminen on haitaksi, ei pelkästään kirjallisuudelle vaan kulttuurille ja yhteiskunnallemme laajemminkin. Hän peräänkuuluttaa lukemisen edistämistä suomalaisessa kulttuuripolitiikassa. Terävällä ilmaisullaan Nylén alleviivaa sitä ristiriitaa, että samanaikaisesti kun Suomen hallitus väitti parantavansa kirjallisuuden asemaa, se päätti nostaa kirjojen arvonlisäveroa.

Nylén käyttää oivasti kirjaansa nostaakseen esiin ja ottaakseen kantaa ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen. Valitessaan esitysmuodoksi nimenomaan kirjan, hän antaa sanomalleen suuremman painoarvon. Vastalause osoittaa, että kirja on edelleen erinomainen väline yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2026

Suna Vuori: Esa-Pekka Salonen – Teemat. Siltala 2025

Suna Vuoren Esa-Pekka Salonen – Teemat avaa vangitsevalla tavalla poikkeuksellisen yksilön uraa ja kehitystä klassisen musiikkimaailman huipulla vuosikymmenien aikana. Se heijastaa päähenkilönsä ajatuksia ja liikkuu vapaasti musiikkianalyysin, filosofian, luonnontieteiden ja kulttuurihistorian välillä. Kirja on itsessään kuin sinfonia, jossa teemoille on annettu aikaa ja tilaa kehittyä, ja joka pitää lukijan otteessaan läpi massiivisen teoksen.

Tekijä on haastatellut Esa-Pekka Salosta kirjaa varten 7 vuoden aikana yli 30 kertaa. Kirjailija ja kohde käyvät dialogia, jossa Salonen avautuu myös aiheista, joista klassisen musiikin tähdet puhuvat harvoin. Salosen rinnalla kirjassa kulkevat hänen kollegoidensa ja aikalaistensa äänet, joista tekijä on haastatellut monia. Lukija saa seurata paitsi Salosen omaa polkua, myös sitä yhteisöllistä maaperää, josta suomalaiset musiikkihuiput ovat nousseet kansainväliselle kartalle. Teos tallentaakin samalla suomalaisen taidemusiikin murroskausia 1970-luvun Korvat auki -idealismista kansainvälisille huippulavoille.

Suna Vuoren kirja osoittaa, että elämäkerta voi antaa päähenkilönsä äänen kuulua selvänä ja samanaikaisesti olla sekä älyllisesti kunnianhimoinen että inhimillisesti koskettava.

Hannu Salmelle vuoden 2026 Lauri Jäntin tietokirjapalkinto

Professori Hannu Salmen teokselle Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä on myönnetty vuoden 2026 Lauri Jäntin tietokirjapalkinto. Teos n koskettava ja mukaansatempaava kuvaus kuurosokean miehen elämästä. Frans Leijonin poikkeuksellisen elämäntarinan kautta aukeaa laajempi näkymä vammaisuuden historiaan ja monenlaisiin kokemuksiin, joita lukija ei kenties osaa odottaa.

Vuonna 1878 köyhiin oloihin syntynyt Frans Leijon menetti näkönsä ja kuulonsa kaksivuotiaana. Elettyään reilu kymmenvuotiaaksi asti nelinkontin liikkuen ja ilman verbaalista kykyä kommunikoida hänen elämänsä käännekohdaksi osoittautui koulunkäynnin aloittaminen Pietarsaaren kuurojenkoulussa. Salmen teos kuvaa elävästi, miten täysivaltaisesti Leijonin elämän suunta muuttui tästä hetkestä sekä miten hänestä tuli aktiivinen, laajasti verkostoitunut ja yhteisölleen tärkeä ihminen.

Ainutlaatuinen kirja sai alkunsa kulttuurihistorian professori Hannu Salmen puolivahingossa löytämästä maininnasta sukututkimuksen yhteydessä. Tämä lähdemaininta avautuu ja laajenee kirjassa yksityiskohtaiseksi kuvaukseksi, joka asettuu osaksi suomalaista vammaisuuden ja kokemuksen historiaa. Kerronnaltaan kirja on miellyttävän kaunokirjallinen ja samalla maadoitettu vakaasti alkuperäislähteisiin ja tieteelliseen tulkintaan.

On helppo olettaa, että menneisyydessä vammaisen ihmisen elämä olisi ollut väistämättä kurjaa, yksinäistä ja syrjäytynyttä. Kirja haastaa ableistisia oletuksia ja osoittaa, miten vahva ja välittävä kuurojen yhteisö oli 1800-luvun lopulla sekä 1900-luvun alkupuolen yhteiskunnallisten myllerrysten aikana.

Antti Nylénille vuoden 2026 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Kuva: Hermanni Härmälä

Antti Nylénin pamfletille Vastalause - Kirjallisuuspoliittinen mietintö (Bokeh) on myönnetty vuoden 2026 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto. Väkevästi kirjoitettu pamfletti puolustaa suomalaista kirjallisuutta. Taitavalla ja elävällä kielenkäytöllään Nylén argumentoi Vastalauseessa miksi kirjojen arvonlisäveroprosentin nostaminen on haitaksi, ei pelkästään kirjallisuudelle, vaan kulttuurille ja yhteiskunnallemme laajemminkin. Hän peräänkuuluttaa lukemisen edistämistä suomalaisessa kulttuuripolitiikassa. Terävällä ilmaisullaan Nylén alleviivaa sitä ristiriitaa, että samanaikaisesti kun Suomen hallitus väitti parantavansa kirjallisuuden asemaa, se päätti nostaa kirjojen arvonlisäveroa.

Nylén käyttää oivasti kirjaansa nostaakseen esiin ja ottaakseen kantaa ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen. Valitessaan esitysmuodoksi nimenomaan kirjan, hän antaa sanomalleen suuremman painoarvon. Vastalause osoittaa, että kirja on edelleen erinomainen väline yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa.

Suna Vuorelle vuoden 2026 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Kuva: Sabrina Bqain

Suna Vuoren teokselle Esa-Pekka Salonen – Teemat (Siltala) on myönnetty vuoden 2026 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto. Teos avaa vangitsevalla tavalla poikkeuksellisen yksilön uraa ja kehitystä klassisen musiikkimaailman huipulla vuosikymmenien aikana. Se heijastaa päähenkilönsä ajatuksia ja liikkuu vapaasti musiikkianalyysin, filosofian, luonnontieteiden ja kulttuurihistorian välillä. Kirja on itsessään kuin sinfonia, jossa teemoille on annettu aikaa ja tilaa kehittyä, ja joka pitää lukijan otteessaan läpi massiivisen teoksen.

Tekijä on haastatellut Esa-Pekka Salosta kirjaa varten 7 vuoden aikana yli 30 kertaa. Kirjailija ja kohde käyvät dialogia, jossa Salonen avautuu myös aiheista, joista klassisen musiikin tähdet puhuvat harvoin. Salosen rinnalla kirjassa kulkevat hänen kollegoidensa ja aikalaistensa äänet, joista tekijä on haastatellut monia. Lukija saa seurata paitsi Salosen omaa polkua, myös sitä yhteisöllistä maaperää, josta suomalaiset musiikkihuiput ovat nousseet kansainväliselle kartalle. Teos tallentaakin samalla suomalaisen taidemusiikin murroskausia 1970-luvun Korvat auki -idealismista kansainvälisille huippulavoille.

Suna Vuoren kirja osoittaa, että elämäkerta voi antaa päähenkilönsä äänen kuulua selvänä ja samanaikaisesti olla sekä älyllisesti kunnianhimoinen että inhimillisesti koskettava.

Palkitut 1985–2026

Lauri Jäntin säätiön palkitsemat teokset vuodesta 1985 tähän päivään

2026

Hannu Salmi: Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Antti Nylén: Vastalause – Kirjallisuuspoliittinen mietintö (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Suna Vuori: Esa-Pekka Salonen – Teemat (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

2025

Raakel Inkeri: Valkoista ja mustaa. Etelä-Afrikka apartheidista nykypäivään (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Sanna Nyqvist: Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Christer Pursiainen: Ždanov Tornissa (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Jukka Laajarinne ja Mari Luoma: kirjasarja Riikkisen ja Oukan seikkailuista (Tieto-Lauri-palkinto)

2024

Juha Meriläinen: Putinin alttaripoika. Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen: Kiina Xi Jinpingin aikakaudella (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Silvia Hosseini: Kirjallisuuden kiihottava historia (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

2023

Mikko Huhtamies: Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Laura Kokko: Volter Kilpi. Elämäkerta (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Mauri Leivo: Lehmilaitumilla (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

2022

J. Sakari Salonen: Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Tieto-Lauri-palkinto)

Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Anton Monti: ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

2021

Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Mari Pihlajaniemi, Heikki Eriksson & Aleksi Lehikoinen: Linnut ja ilmasto – Matka muuttuvaan luontoon (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

Johanna Pohjola: Isä pullossa – Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan (Lauri Jäntin tunnustuspalkinto)

2020

Jouni Tikkanen: Lauma. 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Seppo Kimanen: Kamarimusiikin kauneus (tunnustuspalkinto)

Antti Kujala: Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (tunnustuspalkinto)

Taina Tervonen & Anna Autio: Hukkuneet (tunnustuspalkinto)

2019

Antti Haataja: Pohjoinen. Jälkemme maailman laidalla (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto)

Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset (tunnustuspalkinto)

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (tunnustuspalkinto)

Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni. Aleksis Kiven elämänkertomus (tunnustuspalkinto)

Helena Ruuska: Hugo Simberg: Pirut ja enkelit (tunnustuspalkinto)

Mauri Kunnas: Koiramäki-sarja (Tieto-Lauri)

2018

Minna Passi, Susanna Reinboth: Keisari Aarnio‒ Huumepoliisi Jari Aarnion uskomaton tarina

Hannu Himanen: Länttä vai itää. Suomi ja geopolitiikan paluu (kunniamaininta)

Sami Karjalainen: Rantojen hyönteiset (kunniamaininta)

Sixten Korkman: Globalisaatio koetuksella (kunniamaininta)
 

2017

Kimmo Rentola: Stalin ja Suomen kohtalo

Maria Manner ja Teivo Teivainen: Brasilia (kunniamaininta)

Mikko-Olavi Seppälä: Suruton kaupunki (kunniamaininta)

Seppo Vuokko: Latva pilviä piirtää (kunniamaininta)

2016

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?

Tuomas Tepora: Sodan henki ‒ Kaunis ja ruma talvisota (kunniamaininta)

Markku Wilenius: Tulevaisuuskirja (kunniamaininta)

Marjatta Levanto ja Julia Vuori: Leonardo oikealta vasemmalle (Tieto-Lauri)

Iiris Kalliola ja Lasse J. Laine: Suomen lasten retkeilyopas (Tieto-Lauri)

2015

Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät ‒ Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa

Hanna Nikkanen ja Antti Järvi: Karanteeni – Kuinka aids saapui Suomeen (kunniamaininta)

Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko ‒ Samaaneista saunatonttuihin (kunniamaininta)

Juhana Torkki: Tarinan valta (kunniamaininta)

2014

Tuula Karjalainen: Tove Jansson ‒ Tee työtä ja rakasta

Heikki Aittokoski: Narrien laiva ‒ Matka pieleen menneessä maailmassa (kunniamaininta)

Peter von Bagh: Chaplin (kunniamaininta) 

Petri Pietiläinen: Koirien maailmanhistoria (kunniamaininta)

2013

Säätiön kunniapalkinto myönnettiin piispa Eero Huoviselle.

Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja

Jukka Koskelainen: Rakas rappio ‒ Pelastus ja perikato länsimaisessa ajattelussa (kunniamaininta)

Matti Nuorteva: Meripihkan kiehtova maailma ‒ Kirja Baltian meripihkasta (kunniamaininta)

Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat ‒ Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (kunniamaininta)

2012

Allan Tiitta: Sinisten maisemien mies ‒ J. G. Granön tutkijantie 1882–1956

Ulla Tillander-Godenhielm: Fabergén suomalaiset mestarit (kunniamaininta)

Martti Anhava: Romua rakkauden valtatiellä ‒ Arto Mellerin elämä (kunniamaininta)

Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? (kunniamaininta)

Jani Kaaro ja Väinö Heinonen: Evoluutio (Tieto-Lauri)

2011

Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot

Teemu Keskisarja: Vihreän kullan kirous ‒ G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit (kunniamaininta)

Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen: Suomalainen aarniometsä (kunniamaininta)

Heikki S. Vuorinen: Taudit, parantajat ja parannettavat (kunniamaininta)

2010

Mirkka Lappalainen: Susimessu ‒ 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa.

Tom Björklund ja Seppo Vuokko: Mammutin aika – Elämää jääkaudella (kunniamaininta)

Tuomas Heikkilä: Piirtoja ja kirjaimia ‒ Kirjoittamisen kulttuurihistoriaa keskiajalla (kunniamaininta)

Hannu Karttunen: Matkalla avaruuteen ‒ Avaruustutkimuksen historia ja tekniikka (kunniamaininta)

2009

Panu Rajala: Unio mystica ‒ Mika Waltarin elämä ja teokset

Raimo Hakola ja Juha Pakkala: Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret ‒ Arkeologian näkökulmia (kunniamaininta)

Anu Hopia: Kemiaa keittiössä (kunniamaininta)

Helena Petäistö: Tee teematka (kunniamaininta)

Markus Varesvuo ja Pertti Koskimies: Selviytyjät – Lumen ja jään linnut (kunniamaininta)

Markku Löytönen ja Riikka Jäntti: Viidakkotanssi (Tieto-Lauri)

2008

Säätiön kunniapalkinto myönnettiin professori Riitta Konttiselle.

Seppo Zetterberg: Viron historia

Ilkka Hanski: Viestejä saarilta (kunniamaininta)

Pirkka Leino, Yrjö Klippi ja Juha Aromaa: Purjehtivat klassikot (kunniamaininta)

Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt. (kunniamaininta)

2007

Paavo Castrén: Pompejilaisia kohtaloita

Kari Kuula: Helvetin historia ‒ Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan (kunniamaininta)

Jukka Maalampi: Maailmanviiva ‒ Albert Einstein ja moderni fysiikka (kunniamaininta)

Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten ‒ Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet (kunniamaininta)

2006

Jyrki Siukonen: Mies palavassa hatussa ‒ Professori Johan Welinin maailma

Markus Hotakainen: Mars – myytistä maisemaksi (kunniamaininta)

Hannu Juusola: Israelin historia (kunniamaininta)

Wenzel Hagelstam, Kari-Otso Nevaluoma ja Katja Hagelstam: Suomalaista talonpoikaisantiikkia ‒ Kosti Tuomen kokoelmat (kunniamaininta)

2005

Juha Sihvola: Maailmankansalaisen etiikka

Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja (kunniamaininta)

2004

Ritva Haavikko: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa

Kai Häggman: Piispankadulta Bulevardille ‒ Werner Söderström Osakeyhtiö 1878–1939 sekä Avarammille aloille, väljemmille vesille ‒ Werner Söderström Osakeyhtiö 1940–2003 (kunniamaininta)

Timo Koho: Menneisyyden muistikuvat ‒ Perinne nykyajan arkkitehtuurissa (kunniamaininta)

Pertti Lassila: Ihanteiden isänmaa ‒ Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus (kunniamaininta)

Jussi Viitala: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (kunniamaininta)

2003

Säätiön kunniapalkinto myönnettiin akateemikko Eino Jutikkalalle.

Hannes Sihvo: Elävä Kivi ‒  Aleksis Kivi aikanansa

2002

Eeva Ruoff: Vanhoja suomalaisia puutarhoja

Jari Sinkkonen: Lapsen puolesta (kunniamaininta)

Edgar Vaalgamaa: Valkoisen hiekan kansa (kunniamaininta)

2001

Aarne Kinnunen: Estetiikka

Timo Joutsivuo ja Heikki Mikkeli sekä Liisa Kanerva ja Pauliina Pekkarinen: Renessanssin tiede (kunniamaininta)

2000

Liisi Huhtala, Lasse Koskela, Pertti Lassila ja Yrjö Varpio: Suomen Kirjallisuushistoria I–III

Raimo Lehti: Galileo Galilei, Siderius Nuncius (kunniamaininta)

1999

Martti Lehtinen, Pekka Nurmi ja Tapani Rämö: Suomen Kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa

Esko Rahikainen: Lumivalkea liina – Aleksis Kivi ja rakkaus (kunniamaininta)

1998

Panu Kaila: Talotohtori – Rakentajan pikkujättiläinen

1997

Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus

Matti Käkimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 ja Tyrjän rykmentin jatkosota

Anne Sailas, Ilmari Susiluoto ja Martti Valkonen: Venäjä – jättiläinen tuuliajolla

Jouko Alangolle myönnettiin julkaisutukea Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sotia koskevan bibliografian julkaisemiseksi.

1996

Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi valtiomiehen elämäntyö 3, 1939–1944

Erkki Lyytikäinen: Bikinirajaus ‒ Näkökulmia kieleen (kunniamaininta)

Osmo Pekonen: Ranskan tiede ‒ Kuuluisia kouluja ja instituutioita (kunniamaininta)

1995

Ohto Manninen: Molotovin coctail = Hitlerin sateenvarjo

Johanna Hankonen: Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta (kunniamaininta)

Leevi Mäittälä: Tarua ja totta vanhasta Askolasta (kunniamaininta)

1994

Matti Wuori ja Markku Saksa (toim.): Titanicin kansituolit

Panssarikilta ry / Erkki Käkelä: Ruben Lagus, panssarikenraali (julkaisutukea)

Kari Kantell: Interferonin tarina (kunniamaininta)

Raimo Suikkari: Suomea Helsingistä Lappiin (kunniamaininta)

1993

Kaari Raiviolle myönnettiin palkinto uuden laitoksen toimittamisesta Kirsti Gallen-Kallelan kirjasta Isäni, Akseli Gallen-Kallela.

Aini Sarsa: Äidit ja tyttäret (kunniamaininta)

1992

Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo: Inkeri – historia, kansa, kulttuuri

Panssarikilta ry:lle myönnettiin julkaisutukea Panssaridivisioonan 50-vuotisjuhlakirjaan: Erkki Käkelä: Laguksen miehet – Marskin nyrkki.

Kalevi Keskinen ja Jorma Mäntykoski: Suomen laivasto sodassa 1939–1945 (kunniamaininta)

1991

Anna-Lisa Amberg, Marika Hausen, Kirmo Mikkola ja Tytti Valo: Eliel Saarinen – Suomen aika

Osmo Jussila: Suomen tie 1944–1948 (kunniamaininta)

1990

Pentti Linkola: Johdatus 1990-luvun ajatteluun

Riitta Kallas: Kolme naista, kolme kohtaloa (kunniamaininta)

1989

Veijo Meri: Suomen marsalkka C.G. Mannerheim

Petteri Järviselle myönnettiin kunniamaininta hänen teoksistaan mikrotietokonealalta.

1988

Matti Klinge: Helsingin yliopiston historia 1640–1990, osa I

Eva Isaksson: Nainen ja maailmankaikkeus (kunniamaininta)

1987

Markku Valkonen ja Olli Valkonen: Suomen ja Maailman taide

1986

Eero Paloheimo: Maa

Lasse Niinimäki: Varsinais-Suomen maatalousperinnettä (kunniamaininta)

1985

Tuomo Polvinen: Valtakunta ja rajamaa

Lauri Heiman palkittiin kunniamaininnalla Porvoon historiaa ja kulttuurielämää koskevasta tutkimus- ja julkaisutyöstä.

Palkitut 2025

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2025

Raakel Inkeri: Valkoista ja mustaa. Etelä-Afrikka apartheidista nykypäivään. Siltala 2024

Teos kuvaa eteläafrikkalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitysvaiheita, kipukohtia ja nykyhetkeä värikkäästi ja monipuolisesti. Se pureutuu syvällisesti myös Etelä-Afrikan historiaan, ennen kaikkea apartheidin historiaan. Valkoista ja mustaa kertoo siitä, miten Etelä-Afrikassa ihonvärillä on väliä, on aina ollut. Kirjan luettuaan lukija ymmärtää, minkä vuoksi ihonväriä ei voi maan yhteiskunnallisessa keskustelussa ohittaa.

Köyhyys ja eriarvoisuus on syvää. Monissa kaupungeissa asuinolot ja muu infrastruktuuri ovat surkeat ja yleinen turvattomuus on käsin kosketeltavaa. Etelä-Afrikassa on 11 virallista kieltä ja 60 miljoonaa ihmistä. Etelä-Afrikka on myös Brics-maa, jolla on paljon poliittista ja taloudellista painoarvoa.

Valkoista ja mustaa perustuu paitsi laajaan akateemiseen taustatutkimukseen myös kirjoittajan omiin kokemuksiin. Raakel Inkeri on asunut pitkiä aikoja Etelä-Afrikassa, ja se tuo tekstiin elävyyttä ja valaisevia arkipäivän esimerkkejä eteläafrikkalaisesta yhteiskunnasta.

Inkerin teksti on hyvin taustoitettua, luontevaa ja sujuvaa luettavaa. Kirja on ymmärrettävissä kirkkaasti ilman aiempia pohjatietoja Etelä-Afrikan historiasta.

Valkoista ja mustaa on korkeatasoinen, näkemyksellinen tietokirja. Suomalaisille lukijoille kirja on tervetullut, sillä vastaavia, laaja-alaisia tietokirjoja ei ole aiemmin ollut saatavissa suomeksi.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2025

Sanna Nyqvist: Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren. Tammi, 2024.

Rantojen ihanuus on osa jaettua kokemusmaailmaamme. Sellaiseksi se alkoi muodostua 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun eurooppalaiset oppivat hakeutumaan rannoille viihtymään ja toipumaan. Sanna Nyqvistin Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren tutkii, miten kirjallisuus on sittemmin kuvannut rantojen lumoa, ja miten kirjailijat ovat toisaalta opettaneet lukijansa yhdistämään joutilaisiin rantahetkiin juuri tietynlaisia tunteita ja odotuksia.

Nyqvist on valinnut esseiden kohteeksi tekstejä, joista itse nauttii: Austenia, Janssonia, Proustia, Woolfia, Strindbergiä. Heidän teoksissaan meri ja sen ranta ovat tyypillisesti huvitusten ja porvarillisen levon näyttämö. Rannalla toivutaan, näyttäydytään, seikkaillaan, luetaan ja kirjoitetaan. Rajaus toimii, ja Nyqvistin oma lukunautinto välittyy lukijalle. Rannalta löytyy myös eräitä luontosuhteemme ydinkysymyksiä. Juuri niissä luonnonpaikoissa, joita eniten rakastamme, päädymme kohtaamaan aiheuttamamme ympäristötuhot. Tämä havainto yhdistää Strindbergin 1800-luvun lopun saaristokuvaukset nykylukijan kokemuksiin Itämeren rannoista.

Nyqvist on taitava lukijana, kirjoittajana ja kirjallisuudentutkijana. Virtuoosimaisuuden kerrokset tekevät kirjasta lehtevän, kuin leivoksen: on nautinto lukea esimerkiksi analyysiä luonnon kuvailun tehtävistä kirjallisuudessa, kun tekijä itsekin hallitsee kuvailun ja käyttää sitä täsmälleen oikeissa kohdissa. Nyqvistin teos saa lukijansa haluamaan paitsi rannalle, myös analysoitujen romaanien äärelle.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2025

Christer Pursiainen: Ždanov Tornissa. Otava, 2024.

Christer Pursiaisen teos Ždanov Tornissa valottaa intensiivisesti ja mukaansatempaavasti kolmen vuoden mittaista ajanjaksoa Suomen sotienjälkeisessä historiassa. Teoksen keskiössä on Suomen ja Neuvostoliiton välistä välirauhansopimusta vuonna 1944 valvomaan perustetun valvontakomission toiminta; sen kenraalieversti Andrei Ždanovin johdolla omaksuma rooli ja suhteet Suomen valtionjohtoon sekä puoluekenttään. Pursiainen onnistuu tuomaan esiin uutta tietoa suomalaisten aloitteellisesta suhteesta valvontakomissioon samoin kuin erityisesti sen johtajan, Andrei Ždanovin, henkilöstä ja poliittisista tavoitteista.

Ždanov Tornissa poikkeaa perinteisestä tietokirjasta siinä, että sen kerrontaan sisältyy myös fiktiivisiä elementtejä. Pursiainen määrittelee näiden tyylillisten lisäysten olevan tarkoin harkittuja ja asettuvan poliittisten tosiasioiden raameihin. Pursiaisen huolellinen ja analyyttinen tapa käsitellä valtavaa lähdeaineistoaan varmistaa sen, että fiktiiviset elementit tukevat kirjan luettavuutta ja elävöittävät ajankuvan hahmottamista kohteena olevasta Suomen poliittisen historian keskeisestä ajanjaksosta. Kirjan tiedollista uskottavuutta tyylilaji ei kyseenalaista. Tyylilajillaan Pursiainen toisaalta onnistuu myös piirtämään perinteistä tietokirjaa vahvemman ja elävämmän kuvan 1940-luvun lopun Suomen poliittisista vaikuttajista. Ždanov Tornissa kuvastaa sekä asiasisällöltään että tyylikkäältä kerronnaltaan sen eteen tehtyä valtavaa työtä.

Tieto-Lauri-palkinto 2025

Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman kirjasarja Riikkisen ja Oukan seikkailuista tarjoaa perheen pienimmille huikean matkan tieteen suurten kysymysten äärelle. Kirjojen pienenpienet ötökkäsankarit hakeutuvat yhdessä mitä jännittävimpiin seikkailuihin etsiessään selvyyttä sellaisiin käsitteisiin kuin äärettömyys, luonnon monimuotoisuus tai vaikka tieteellinen tutkimus.

Teksti ja kuvitus muodostavat samalla mukaansatempaavan ja tiedollisesti vahvan kokonaisuuden. Tekijät tuntevat yleisönsä ja osaavat olla päästämättä nuorta lukijaansa liian helpolla. 6–9-vuotiaille suunnatut kirjat eivät aliarvioi lukijaa vaan kunnioittavat lapsen kykyä käsitellä vaativiakin aiheita.

Kirjat nojautuvat hyvän tietokirjallisuuden tavoin tutkittuun tietoon. Kirjat tarjoavat niin asiatietoa kuin työkaluja, joiden avulla lapsi oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Kaikki on kuitenkin taitavasti punottu osaksi parivaljakon vauhdikkaiden seikkailujen etenemistä.

Tekijät ovat kirjasarjan suunnittelussa olleet ennakkoluulottomia ja rima on ollut korkealla. Teokset lunastavat upeasti niille asetut odotukset ja lopputuloksena on sarja lapsille suunnattuja jänniä ja hauskoja kirjoja jotka lisäävät tietoa, ja ovat mielikuvitusta ja ajattelua kehittäviä.

Kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt viisi ja ne on kustantanut Gaudeamus. Kukin kirja on itsenäinen teos. Tekstit ovat Jukka Laajarinteen käsialaa, kuvitukset Mari Luoman.

Lehdistotiedote vuoden 2025 palkinnoista

Lehdistötiedote (julkaisuvapaa 23.1.2025 klo 9)

Vuoden 2025 Lauri Jäntin tietokirjapalkinto Raakel Inkerille ja Tieto-Lauri palkinto Jukka Laajarinteelle ja Mari Luomalle.

Parhaalle lasten- ja nuorten tietokirjalle joka kolmas vuosi myönnettävä Tieto-Lauri-palkinto annetaan Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman kirjasarjalle Riikkisen ja Oukan seikkailuista. Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon saa Raakel Inkeri teoksestaan Valkoista ja mustaa. Etelä-Afrikka apartheidista nykypäivään. Lauri Jäntin tunnustuspalkinnot saavat Sanna Nyqvist kirjasta Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren ja Christer Pursiaisen kirjasta Ždanov Tornissa. Jaettavien palkintojen kokonaismäärä on 51 000 euroa.

Raakel Inkeri saa vuoden 2025 Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon kirjasta Valkoista ja mustaa. Etelä-Afrikka apartheidista nykypäivään (Siltala). Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Teos kuvaa eteläafrikkalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitysvaiheita, kipukohtia ja nykyhetkeä värikkäästi ja monipuolisesti. Se pureutuu syvällisesti myös Etelä-Afrikan historiaan, ennen kaikkea apartheidin historiaan. Inkerin teksti on hyvin taustoitettua, luontevaa ja sujuvaa luettavaa. Valkoista ja mustaa on korkeatasoinen, näkemyksellinen tietokirja. Suomalaisille lukijoille kirja on tervetullut, sillä vastaavia, laaja-alaisia tietokirjoja ei ole aiemmin ollut saatavissa suomeksi.

Joka kolmas vuosi myönnettävä Tieto-Lauri-palkinto annetaan Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman kirjasarjalle Riikkisen ja Oukan seikkailuista (Gaudeamus). Kirjojen pienenpienet ötökkäsankarit hakeutuvat yhdessä mitä jännittävimpiin seikkailuihin etsiessään selvyyttä sellaisiin käsitteisiin kuin äärettömyys, luonnon monimuotoisuus tai vaikka tieteellinen tutkimus. Tarinat ovat vangitsevia, ne pitävät sekä kuulijan että lukijan otteessaan tarjoten perheen pienimmille huikean matkan tieteen suurten kysymysten äärelle. Teokset nojautuvat hyvän tietokirjallisuuden tavoin tutkittuun tietoon ja tarjoavat niin asiatietoa kuin työkaluja, joiden avulla lapsi oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Kirjasarjan suunnittelussa on oltu ennakkoluulottomia ja rima on ollut korkealla. Tekstit ovat Jukka Laajarinteen käsialaa, kuvitukset Mari Luoman.

”On hienoa että Suomessa tehdään näin korkeatasoista lastenkirjallisuutta, jossa teksti ja kuvitus muodostavat samalla mukaansatempaavan että tiedollisesti vahvan kokonaisuuden. Jukka Laajarinne ja Mari Luoma ovat tehneet erinomaisen ja tärkeän työn. Rakel Inkerin teos on puolestaan erinomainen esimerkki näkemyksellisestä mutta samalla tiukasti tietoon ankkuroituneesta tietokirjasta, joka tarjoaa erinomaisen lukukokemuksen. Tällaisia kirjoja on ilo palkita.”, toteaa Lauri Jäntin säätiön puheenjohtaja Claes von Heiroth.

Lisäksi myönnetään kaksi Lauri Jäntin tunnustuspalkintoa, kummankin koko on 8 000 euroa. Palkinto myönnetään Sanna Nyqvistin teokselle Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren (Tammi). Rannalla-teos tutkii, miten kirjallisuus on kuvannut rantojen lumoa, ja miten kirjailijat ovat toisaalta opettaneet lukijansa yhdistämään joutilaisiin rantahetkiin juuri tietynlaisia tunteita ja odotuksia. Rantojen ihanuus on osa jaettua kokemusmaailmaamme. Virtuoosimaisuuden kerrokset tekevät kirjasta lehtevän, kuin leivoksen: on nautinto lukea esimerkiksi analyysiä luonnon kuvailun tehtävistä kirjallisuudessa, kun tekijä itsekin hallitsee kuvailun ja käyttää sitä täsmälleen oikeissa kohdissa. Nyqvist saa lukijansa eläytymään itsensä rannalle ja haluamaan analysoitujen romaanien äärelle.

Toinen Lauri Jäntin tunnustuspalkinto myönnetään Christer Pursiaisen teokselle Ždanov Tornissa (Otava). Teos valottaa intensiivisesti ja mukaansatempaavasti kolmen vuoden mittaista kriittistä ajanjaksoa Suomen sotienjälkeisessä historiassa. Keskiössä on Suomen ja Neuvostoliiton välistä välirauhansopimusta vuonna 1944 valvomaan perustetun valvontakomission toiminta. Pursiaisen huolellinen ja analyyttinen tapa käsitellä valtavaa lähdeaineistoaan varmistaa sen, että teokseen sisältyvät fiktiiviset elementit tukevat kirjan luettavuutta ja elävöittävät ajankuvan hahmottamista. Kirjan tiedollista uskottavuutta tyylilaji ei kyseenalaista. Tyylilajillaan Pursiainen toisaalta onnistuu myös piirtämään vahvan ja elävän kuvan 1940-luvun lopun Suomen poliittisista vaikuttajista.

Palkintoperustelut kokonaisuudessaan löytyvät säätiön verkkosivulta: https://www.laurijantinsaatio.fi.

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Hallituksen muodostavat professori Tuomas Heikkilä, OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), toimitusjohtaja Jan von Heiroth, päätoimittaja Hanna Nikkanen, kustantaja Aleksi Siltala ja johtaja Teija Tiilikainen. Säätiön asiamiehenä toimii Paula Arvas.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on Suomen vanhin yleistä tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaettava Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijöille. Lisäksi säätiö tukee nuorten tietokirjallisuuden lukemista mm. myöntämällä koululaisille stipendejä ja tukemalla tietokirjailijoiden kouluvierailuja.

Lisätietoja:
Claes von Heiroth
hallituksen puheenjohtaja
www.laurijantinsaatio.fi

Tieto-Lauri-palkinto Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman lasten tietokirjoille

Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman kirjasarja Riikkisen ja Oukan seikkailuista tarjoaa perheen pienimmille huikean matkan tieteen suurten kysymysten äärelle. Kirjojen pienenpienet ötökkäsankarit hakeutuvat yhdessä mitä jännittävimpiin seikkailuihin etsiessään selvyyttä sellaisiin käsitteisiin kuin äärettömyys, luonnon monimuotoisuus tai vaikka tieteellinen tutkimus.

Teksti ja kuvitus muodostavat samalla mukaansatempaavan ja tiedollisesti vahvan kokonaisuuden. Tekijät tuntevat yleisönsä ja osaavat olla päästämättä nuorta lukijaansa liian helpolla. 6–9-vuotiaille suunnatut kirjat eivät aliarvioi lukijaa vaan kunnioittavat lapsen kykyä käsitellä vaativiakin aiheita.

Kirjat nojautuvat hyvän tietokirjallisuuden tavoin tutkittuun tietoon. Kirjat tarjoavat niin asiatietoa kuin työkaluja, joiden avulla lapsi oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Kaikki on kuitenkin taitavasti punottu osaksi parivaljakon vauhdikkaiden seikkailujen etenemistä.

Tekijät ovat kirjasarjan suunnittelussa olleet ennakkoluulottomia ja rima on ollut korkealla. Teokset lunastavat upeasti niille asetut odotukset ja lopputuloksena on sarja lapsille suunnattuja jänniä ja hauskoja kirjoja jotka lisäävät tietoa, ja ovat mielikuvitusta ja ajattelua kehittäviä.

Kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt viisi ja ne on kustantanut Gaudeamus. Kukin kirja on itsenäinen teos. Tekstit ovat Jukka Laajarinteen käsialaa, kuvitukset Mari Luoman.

Raakel Inkerille vuoden 2025 Lauri Jäntin tietokirjapalkinto

Raakel Inkeriin Valkoista ja mustaa. Etelä-Afrikka apartheidista nykypäivään kuvaa eteläafrikkalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitysvaiheita, kipukohtia ja nykyhetkeä värikkäästi ja monipuolisesti. Se pureutuu syvällisesti myös Etelä-Afrikan historiaan, ennen kaikkea apartheidin historiaan. Valkoista ja mustaa kertoo siitä, miten Etelä-Afrikassa ihonvärillä on väliä, on aina ollut. Kirjan luettuaan lukija ymmärtää, minkä vuoksi ihonväriä ei voi maan yhteiskunnallisessa keskustelussa ohittaa.

Köyhyys ja eriarvoisuus on syvää. Monissa kaupungeissa asuinolot ja muu infrastruktuuri ovat surkeat ja yleinen turvattomuus on käsin kosketeltavaa. Etelä-Afrikassa on 11 virallista kieltä ja 60 miljoonaa ihmistä. Etelä-Afrikka on myös Brics-maa, jolla on paljon poliittista ja taloudellista painoarvoa.

Valkoista ja mustaa perustuu paitsi laajaan akateemiseen taustatutkimukseen myös kirjoittajan omiin kokemuksiin. Raakel Inkeri on asunut pitkiä aikoja Etelä-Afrikassa, ja se tuo tekstiin elävyyttä ja valaisevia arkipäivän esimerkkejä eteläafrikkalaisesta yhteiskunnasta.

Inkerin teksti on hyvin taustoitettua, luontevaa ja sujuvaa luettavaa. Kirja on ymmärrettävissä kirkkaasti ilman aiempia pohjatietoja Etelä-Afrikan historiasta.

Valkoista ja mustaa on korkeatasoinen, näkemyksellinen tietokirja. Suomalaisille lukijoille kirja on tervetullut, sillä vastaavia, laaja-alaisia tietokirjoja ei ole aiemmin ollut saatavissa suomeksi.

Raakel Inkeri: Valkoista ja mustaa. Etelä-Afrikka apartheidista nykypäivään. Siltala 2024

Sanna Nyqvistille vuoden 2025 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Rantojen ihanuus on osa jaettua kokemusmaailmaamme. Sellaiseksi se alkoi muodostua 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun eurooppalaiset oppivat hakeutumaan rannoille viihtymään ja toipumaan. Sanna Nyqvistin Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren tutkii, miten kirjallisuus on sittemmin kuvannut rantojen lumoa, ja miten kirjailijat ovat toisaalta opettaneet lukijansa yhdistämään joutilaisiin rantahetkiin juuri tietynlaisia tunteita ja odotuksia.

Nyqvist on valinnut esseiden kohteeksi tekstejä, joista itse nauttii: Austenia, Janssonia, Proustia, Woolfia, Strindbergiä. Heidän teoksissaan meri ja sen ranta ovat tyypillisesti huvitusten ja porvarillisen levon näyttämö. Rannalla toivutaan, näyttäydytään, seikkaillaan, luetaan ja kirjoitetaan. Rajaus toimii, ja Nyqvistin oma lukunautinto välittyy lukijalle. Rannalta löytyy myös eräitä luontosuhteemme ydinkysymyksiä. Juuri niissä luonnonpaikoissa, joita eniten rakastamme, päädymme kohtaamaan aiheuttamamme ympäristötuhot. Tämä havainto yhdistää Strindbergin 1800-luvun lopun saaristokuvaukset nykylukijan kokemuksiin Itämeren rannoista.

Nyqvist on taitava lukijana, kirjoittajana ja kirjallisuudentutkijana. Virtuoosimaisuuden kerrokset tekevät kirjasta lehtevän, kuin leivoksen: on nautinto lukea esimerkiksi analyysiä luonnon kuvailun tehtävistä kirjallisuudessa, kun tekijä itsekin hallitsee kuvailun ja käyttää sitä täsmälleen oikeissa kohdissa. Nyqvistin teos saa lukijansa haluamaan paitsi rannalle, myös analysoitujen romaanien äärelle.

Sanna Nyqvist: Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren. Tammi, 2024.

Christer Pursiaiselle vuoden 2025 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Christer Pursiaisen teos Ždanov Tornissa valottaa intensiivisesti ja mukaansatempaavasti kolmen vuoden mittaista ajanjaksoa Suomen sotienjälkeisessä historiassa. Teoksen keskiössä on Suomen ja Neuvostoliiton välistä välirauhansopimusta vuonna 1944 valvomaan perustetun valvontakomission toiminta; sen kenraalieversti Andrei Ždanovin johdolla omaksuma rooli ja suhteet Suomen valtionjohtoon sekä puoluekenttään. Pursiainen onnistuu tuomaan esiin uutta tietoa suomalaisten aloitteellisesta suhteesta valvontakomissioon samoin kuin erityisesti sen johtajan, Andrei Ždanovin, henkilöstä ja poliittisista tavoitteista.

Ždanov Tornissa poikkeaa perinteisestä tietokirjasta siinä, että sen kerrontaan sisältyy myös fiktiivisiä elementtejä. Pursiainen määrittelee näiden tyylillisten lisäysten olevan tarkoin harkittuja ja asettuvan poliittisten tosiasioiden raameihin. Pursiaisen huolellinen ja analyyttinen tapa käsitellä valtavaa lähdeaineistoaan varmistaa sen, että fiktiiviset elementit tukevat kirjan luettavuutta ja elävöittävät ajankuvan hahmottamista kohteena olevasta Suomen poliittisen historian keskeisestä ajanjaksosta. Kirjan tiedollista uskottavuutta tyylilaji ei kyseenalaista. Tyylilajillaan Pursiainen toisaalta onnistuu myös piirtämään perinteistä tietokirjaa vahvemman ja elävämmän kuvan 1940-luvun lopun Suomen poliittisista vaikuttajista. Ždanov Tornissa kuvastaa sekä asiasisällöltään että tyylikkäältä kerronnaltaan sen eteen tehtyä valtavaa työtä.

Christer Pursiainen: Ždanov Tornissa. Otava, 2024.

Palkitut 2024

Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinto 2024

Juha Meriläinen: Putinin alttaripoika; Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Otava)

Putinin alttaripoika on huolellisesti laadittu teos nyky-Venäjän ulkopolitiikan uskonnollisesta taustasta ja painava puheenvuoro Venäjän hyökkäyssodan keskeisistä taustoista. Kirja käsittelee Putinin hallinnon monimuotoisia suhteita maan ortodoksiseen kirkkoon sekä sitä, kuinka kirkko ja sen edustama uskonnollinen retoriikka taipuvat välineiksi tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Kirja valottaa Venäjän niin kutsutun konservatiivisen käänteen keskeistä opillista sisältöä.

Juha Meriläinen hahmottelee selkeästi ja perusteellisesti Venäjän ortodoksisen kirkon nousun Kremlin tukipilariksi ja venäläisen identiteetin ytimeen. Kirja kuvaa, kuinka poliittinen ortodoksisuus tarjoaa opillisen tuen venäläiselle nationalismille. Venäjän ortodoksisesta kirkosta muodostuu näin patriarkka Kirillin johdolla sekä aatteellinen että institutionaalinen väline Venäjän suurvaltapyrkimyksille ja sen hyökkäykselle lännen edustamia demokratia-arvoja vastaan.

Meriläisen aiempaan tutkimustietoon nojaava teos tarjoaa lukijalle pitkän perspektiivin ortodoksisen kirkon rooliin ja kuljettaa sen aivan nykypäivien tapahtumiin saakka. Kirja esittelee analyyttisesti ja kiihkottomasti, kuinka uskonnosta nousee keskeinen käyttövoima Venäjän sotakoneelle.

Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinto 2024

Silvia Hosseini: Kirjallisuuden kiihottava historia (Gummerus)

Silvia Hosseinin Kirjallisuuden kiihottava historia tutkii analyyttisesti ja hauskasti sitä, mitä länsimaisen kirjallisuuden seksikuvaukset kertovat ihmisestä, taiteesta ja yhteiskunnasta.

Hosseini tunnetaan taitavana esseistinä, jonka teksteissä älyllinen ja rahvaanomainen tyyli muodostavat epätavallisen liiton. Kirjallisuuden kiihottavassa historiassa hän soveltaa tätä otetta ensimmäistä kertaa tietokirjallisuuteen. Teos perehtyy länsimaiseen eroottiseen kirjallisuuteen Olympos-vuoren rietasteluista internet-ajan seksipäiväkirjoihin.

Hosseinin tutkimustyö on huolellista. Mukana on aiemmin suomentamattomia tekstejä, ja ajoittaiset pyrähdykset länsimaisen kirjallisuuden parista esimerkiksi keskiajan arabialaiseen ja persialaiseen kirjallisuuteen ovat hyvin perusteltuja.

Lukijalle käy selväksi, että aiemmin ei oltu sen siveämpiä kuin nykyään. Rivous on ollut kirjallisuudessa kapinan muoto; toisaalta se kertoo siitä, millaista seksiä eri aikakausien ihmiset ovat ylistäneet, sietäneet tai piilottaneet. Hosseinin kertojanääni analysoi reippaasti ja moralisoimatta. Lopputulos on tietokirja, joka on samaan aikaan humoristinen, röyhkeä ja kiistatta hyvin sivistynyt.

Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinto 2024

Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen, Niko Vartiainen: Kiina Xi Jinpingin aikakaudella (Kustannusosakeyhtiö Teos)

Kiina Xi Jinpingin aikakaudella avaa lukijalle mukaansatempaavalla tavalla Kiinan kansantasavaltaan liittyvien turvallisuuspoliittisten uutisten taustoja. Teos kuvaa sujuvasti ja kokonaisvaltaisesti niin Xi Jinpingin henkilöhistoriaa kuin jättiläisvaltion viime vuosien poliittista kehitystä ja sen paluuta takaisin aikaisempaan yksinvaltaiseen järjestelmään.

Teos ei voisi olla ajankohtaisempi. Kiinan suhde Venäjään ja toisaalta Kiinan kansantasavallan ja Taiwanin välinen räjähdysherkkä tilanne puhuttavat maailmaa päivittäin. Ajankohtaisuudestaan huolimatta kirja on huolellisesti ja ilman hätiköintiä viimeistelty. Se on vakuuttava kuvaus Kiinan kansantasavallan tämänhetkisestä olemuksesta.

Korkeatasoinen teos on arvokas palvelus suomenkielisille lukijoille. Kirjan neljä tekijää ovat onnistuneet kirjoittamaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta valppaasti ja selkeästi.

Voittajien haastattelut 2024

Lauri Jäntin säätiö palkitsi vuoden 2023 parhaiden tietokirjojen tekijöitä yhteensä 36 000 eurolla. Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sai Juha Meriläinen teoksestaan Putinin alttaripoika; Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Otava) ja Lauri Jäntin tunnustuspalkinnot myönnettiin Silvia Hosseinin teokselle Kirjallisuuden kiihottava historia (Gummerus) ja Ari-Joonas Pitkäsen, Matti Purasen, Mika-Matti Taskisen ja Niko Vartiaisen teokselle Kiina Xi Jinpingin aikakaudella (Teos). Videoilla voittajat kertovat kirjoistaan.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle.

Vuoden 2024 Lauri Jäntin tietokirjapalkinto Juha Meriläiselle

Putinin alttaripoika; Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Otava) on huolellisesti laadittu teos nyky-Venäjän ulkopolitiikan uskonnollisesta taustasta ja painava puheenvuoro Venäjän hyökkäyssodan keskeisistä taustoista. Juha Meriläisen kirja käsittelee Putinin hallinnon monimuotoisia suhteita maan ortodoksiseen kirkkoon sekä sitä, kuinka kirkko ja sen edustama uskonnollinen retoriikka taipuvat välineiksi tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Kirja valottaa Venäjän niin kutsutun konservatiivisen käänteen keskeistä opillista sisältöä.

Juha Meriläinen hahmottelee selkeästi ja perusteellisesti Venäjän ortodoksisen kirkon nousun Kremlin tukipilariksi ja venäläisen identiteetin ytimeen. Kirja kuvaa, kuinka poliittinen ortodoksisuus tarjoaa opillisen tuen venäläiselle nationalismille. Venäjän ortodoksisesta kirkosta muodostuu näin patriarkka Kirillin johdolla sekä aatteellinen että institutionaalinen väline Venäjän suurvaltapyrkimyksille ja sen hyökkäykselle lännen edustamia demokratia-arvoja vastaan.

Meriläisen aiempaan tutkimustietoon nojaava teos tarjoaa lukijalle pitkän perspektiivin ortodoksisen kirkon rooliin ja kuljettaa sen aivan nykypäivien tapahtumiin saakka. Kirja esittelee analyyttisesti ja kiihkottomasti, kuinka uskonnosta nousee keskeinen käyttövoima Venäjän sotakoneelle.

Silvia Hosseinille vuoden 2024 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Silvia Hosseinin Kirjallisuuden kiihottava historia (Gummerus) tutkii analyyttisesti ja hauskasti sitä, mitä länsimaisen kirjallisuuden seksikuvaukset kertovat ihmisestä, taiteesta ja yhteiskunnasta.

Hosseini tunnetaan taitavana esseistinä, jonka teksteissä älyllinen ja rahvaanomainen tyyli muodostavat epätavallisen liiton. Kirjallisuuden kiihottavassa historiassa hän soveltaa tätä otetta ensimmäistä kertaa tietokirjallisuuteen. Teos perehtyy länsimaiseen eroottiseen kirjallisuuteen Olympos-vuoren rietasteluista internet-ajan seksipäiväkirjoihin.

Hosseinin tutkimustyö on huolellista. Mukana on aiemmin suomentamattomia tekstejä, ja ajoittaiset pyrähdykset länsimaisen kirjallisuuden parista esimerkiksi keskiajan arabialaiseen ja persialaiseen kirjallisuuteen ovat hyvin perusteltuja.

Lukijalle käy selväksi, että aiemmin ei oltu sen siveämpiä kuin nykyään. Rivous on ollut kirjallisuudessa kapinan muoto; toisaalta se kertoo siitä, millaista seksiä eri aikakausien ihmiset ovat ylistäneet, sietäneet tai piilottaneet. Hosseinin kertojanääni analysoi reippaasti ja moralisoimatta. Lopputulos on tietokirja, joka on samaan aikaan humoristinen, röyhkeä ja kiistatta hyvin sivistynyt.

Vuoden 2024 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto Kiina Xi Jinpingin aikakaudella -teokselle

Ari-Joonas Pitkäsen, Matti Purasen, Mika-Matti Taskisen ja Niko Vartiaisen teos Kiina Xi Jinpingin aikakaudella (Teos) avaa lukijalle mukaansatempaavalla tavalla Kiinan kansantasavaltaan liittyvien turvallisuuspoliittisten uutisten taustoja. Teos kuvaa sujuvasti ja kokonaisvaltaisesti niin Xi Jinpingin henkilöhistoriaa kuin jättiläisvaltion viime vuosien poliittista kehitystä ja sen paluuta takaisin aikaisempaan yksinvaltaiseen järjestelmään.

Teos ei voisi olla ajankohtaisempi. Kiinan suhde Venäjään ja toisaalta Kiinan kansantasavallan ja Taiwanin välinen räjähdysherkkä tilanne puhuttavat maailmaa päivittäin. Ajankohtaisuudestaan huolimatta kirja on huolellisesti ja ilman hätiköintiä viimeistelty. Se on vakuuttava kuvaus Kiinan kansantasavallan tämänhetkisestä olemuksesta.

Korkeatasoinen teos on arvokas palvelus suomenkielisille lukijoille. Kirjan neljä tekijää ovat onnistuneet kirjoittamaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta valppaasti ja selkeästi.

Lehdistötiedote vuoden 2024 palkinnoista

Juha Meriläisen Putinin alttaripoika saa Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon

Lauri Jäntin säätiö palkitsee vuoden 2023 parhaiden tietokirjojen tekijöitä yhteensä 36 000 eurolla. Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon saa Juha Meriläinen teoksestaan Putinin alttaripoika ja Lauri Jäntin tunnustuspalkinnot myönnetään Silvia Hosseinin teokselle Kirjallisuuden kiihottava historia sekä Ari-Joonas Pitkäsen, Matti Purasen, Mika-Matti Taskisen ja Niko Vartiaisen teokselle Kiina Xi Jinpingin aikakaudella.

Juha Meriläinen saa vuoden 2024 Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon kirjasta Putinin alttaripoika. Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota (Otava). Meriläisen teos on huolellisesti laadittu kuvaus nyky-Venäjän ulkopolitiikan uskonnollisesta taustasta ja painava puheenvuoro Venäjän hyökkäyssodan keskeisistä taustoista. Kirja käsittelee Putinin hallinnon monimuotoisia suhteita maan ortodoksiseen kirkkoon sekä sitä, kuinka kirkko ja sen edustama uskonnollinen retoriikka taipuu välineeksi tukemaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Meriläinen hahmottelee selkeästi ja perusteellisesti Venäjän ortodoksisen kirkon nousun Kremlin tukipilariksi ja venäläisen identiteetin ytimeen. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto myönnetään Silvia Hosseinin teokselle Kirjallisuuden kiihottava historia (Gummerus). Hosseinin kirja tutkii analyyttisesti ja hauskasti sitä, mitä länsimaisen kirjallisuuden seksikuvaukset kertovat ihmisestä, taiteesta ja yhteiskunnasta. Hosseini tunnetaan taitavana esseistinä, jonka teksteissä älyllinen ja rahvaanomainen tyyli muodostavat epätavallisen liiton. Nyt palkitussa teoksessaan hän soveltaa tätä otetta ensimmäistä kertaa tietokirjallisuuteen. Lopputulos on tietokirja, joka on samaan aikaan humoristinen, röyhkeä ja kiistatta hyvin sivistynyt. Palkinnon suuruus on 8 000 euroa.

Toinen Lauri Jäntin tunnustuspalkinto myönnetään Ari-Joonas Pitkäsen, Matti Purasen, Mika-Matti Taskisen ja Niko Vartiaisen teokselle Kiina Xi Jinpingin aikakaudella (Teos). Kirja avaa lukijalle mukaansatempaavalla tavalla Kiinan kansantasavaltaan liittyvien turvallisuuspoliittisten uutisten taustoja. Se kuvaa sujuvasti ja kokonaisvaltaisesti niin Xi Jinpingin henkilöhistoriaa kuin jättiläisvaltion viime vuosien poliittista kehitystä ja paluuta takaisin aikaisempaan yksinvaltaiseen järjestelmään. Teos ei voisi olla ajankohtaisempi, ja on arvokas palvelus suomenkielisille lukijoille. Kirjan neljä tekijää ovat onnistuneet kirjoittamaan tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta valppaasti ja selkeästi. Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa.

”Kaikki nyt palkitsemamme teokset ovat jälleen ajankohtaisia ja auttavat lukijoitaan ymmärtämään ympäristöä. Putinin alttaripoika ja Kiina Xi Jinpingin aikakaudella antavat vahvat eväät Venäjän ja Kiinan aiheuttamien maailmanpoliittisten haasteiden taustoittamiseksi. Silvia Hosseinin kirja tuo puolestaan reippaasti ja moralisoimatta esille, että ihmisluonne ei ole oleellisesti muuttunut erotiikan alueella – aiemmin ei oltu sen siveämpiä kuin nykyään ja samat teemat kuin nykyisinkin ovat olleet esillä iät ja ajat.” toteaa Claes von Heiroth, Lauri Jäntin säätiön puheenjohtaja.

Palkintoperustelut ja videot kokonaisuudessaan löytyvät säätiön verkkosivulta: https://www.laurijantinsaatio.fi.

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Hallituksen muodostavat professori Tuomas Heikkilä, OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), toimitusjohtaja Jan von Heiroth, päätoimittaja Hanna Nikkanen, kustantaja Aleksi Siltala ja johtaja Teija Tiilikainen. Säätiön asiamiehenä toimii FT Paula Arvas.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaettava Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijöille. Lisäksi säätiö tukee nuorten tietokirjallisuuden lukemista myöntämällä kouluille tietokirja-apurahoja ja koululaisille stipendejä sekä tukee kolmivuotisessa hankkeessa suomalaisen tietokirjallisuuden vientiä.

Lisätietoja:

Claes von Heiroth

hallituksen puheenjohtaja

puh. 040 561 3516

www.laurijantinsaatio.fi

Voittajien haastattelut 2023

Lauri Jäntin säätiö palkitsi vuoden 2022 parhaiden tietokirjojen tekijöitä yhteensä 36 000 eurolla. Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sai Mikko Huhtamies teoksestaan Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa ja Lauri Jäntin tunnustuspalkinnot myönnettiin Laura Kokon teokselle Volter Kilpi ja Mauri Leivon teokselle Lehmilaitumilla. Videoilla voittajat kertovat kirjoistaan.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle.

Vuoden 2023 Lauri Jäntin tietokirjapalkinto Mikko Huhtamiehelle

Lauri Jäntin säätiö myönsi vuoden 2023 Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon Mikko Huhtamiehen teokselle Seitsemäs vyöhyke – Pohjoista merihistoriaa (Siltala).

Yli kaksi kolmannesta maapallon pinnasta on veden peitossa. Silti historiasta ja nykyisyydestä kirjoitetaan useimmiten maakrapujen näkökulmasta. Mikko Huhtamies kääntää asetelman päälaelleen. Hän johdattaa teoksessaan lukijan uusille vesille, Itämeren merihistorian pariin. Seitsemäs vyöhyke osoittaa oivaltavasti, mikä merkitys merellä ja merenkululla on ollut Pohjolan elämässä ja kehityksessä vuosisadasta toiseen. Huhtamies kirjoittaa Itämerestä siihen liittyvien elinkeinojen mutta myös riskien ja vallankäytön näkökulmasta.

Mikko Huhtamiehen teos on innostunut, mutta silti analyyttinen. Seitsemäs vyöhyke kutsuu lukijan näkemään Itämeren piirin historian suuria linjoja, paljastaa yhteyksiä ja tekee oivalluksia. Samalla kirjoittajan pienimpiinkin yksityiskohtiin ulottuva asiantuntemus tempaa mukaansa. Oli kulkupelinä sitten knarri, holkki tai koggi, Huhtamies navigoi huolella merenkulun teemasta toiseen, valiten kiinnostavimmat reitit. Hän osoittaa, kuinka merenkulun piiristä on syntynyt myös paljon uutta osaamista ja teknologiaa.

Seitsemäs vyöhyke perustuu tarkkaan, luotettavaan ja huolella dokumentoituun tutkimustyöhön. Sujuvasti soljuva teksti ei edellytä lukijaltaan perusteellisia pohjatietoja, vaan jakaa auliisti kirjoittajansa tietoja ja johdattaa uuden äärelle. Perusteellisesta lähdetyöstä, tutkitusta tiedosta, punnitusta ilmaisusta ja tyylikkäästä kuvituksesta punoutuu poikkeuksellinen kokonaisuus. Seitsemäs vyöhyke on tietokirjallisuutta parhaimmillaan.