Laura Kokolle vuoden 2023 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Kulttuurihistorioitsija Laura Kokon teos Volter Kilpi (SKS) on ensimmäinen Volter Kilvestä laadittu elämäkerta. Saaristolaiskirjailijan teosten ja kirjallisen toiminnan lisäksi elämäkerrasta avautuu uuttera kirjastomies, kulttuurikriitikko ja aktiivinen osallistuja. Kilven luonteenpiirteet ja elämänfilosofia tulevat Kokon teoksessa kirkkaasti esiin. Perhe- elämässään lempeä kirjailija oli voimakkaasti tunteva, dynaaminen ja kipinöivä yhteiskunnallinen keskustelija.

Kokko tuntee kohteensa perusteellisesti. Hän on perehtynyt huolella mm. Kilven hämmästyttävän laajaan ja avomieliseen kirjeenvaihtoon. Kirja on muutenkin taustoitettu ja dokumentoitu asiantuntevasti. Mainittava on myös teoksen runsas ja viehättävä kuvitus. Teoksessa käytettyjen kirjesitaattien kautta lukija saa elävän käsityksen Kilven omintakeisesta äänestä, sen ilmaisun rikkaudesta, rytmistä ja poljennosta.

Kilven teoksille löytyi omana aikanaan vain harvoja ymmärtäjiä, eikä hän oikeastaan koskaan päässyt eroon epävarmuuden ja yksinäisyyden tunteistaan. Silti hän säilytti näkemyksellisyytensä ja valppautensa loppuun asti.

Laura Kokon teos on korkeatasoinen ja täysipainoinen elämäkerta. Suomalaisen kirjallisuuden klassikko on viimein saanut ansaitsemansa henkilökuvan.

Mauri Leivolle vuoden 2023 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Mauri Leivon teos Lehmilaitumilla (Docendo) kutsuu lukijan ajatusleikkiin: Mitä jos katsoisimme laiduntavaa lehmää kuin savannin villieläintä? Kokeneen luontokuvaajan ja biologin kirjan lähtöasetelma on leikkisä ja riemastuttavan omaperäinen. Taitavan toteutuksen ansiosta teos kasvaa painavaksi puheenvuoroksi lehmien hyvinvoinnin puolesta.

Leivo kertoo lehmistä siteeraamalla tutkimusta, jalkautumalla laitumille sekä dokumentoimalla lehmän elämää valokuvin. Kirjailijan herkeämätön, kohdettaan kunnioittava uteliaisuus tarttuu lukijaan. Kirjan parasta antia ovatkin lehmien kärsivälliseen tarkkailuun perustuvat jaksot, joiden avulla Leivo kuvaa esimerkiksi lehmien keskinäisiä suhteita, ajantajua ja sopeutumista luonnonilmiöihin.

Leivo hallitsee perinteisen luontokirjan tyylin. Hän käyttää lajityypin keinoja taidokkaasti näyttääkseen lehmän lukijalle uudessa valossa, sosiaalisena ja älykkäänä nisäkkäänä, jonka käyttäytymisestä ihmisillä on vielä paljon opittavaa. Mitä lehmuus oikeastaan on, Leivon teos kysyy. Mikä on lehmänä olemisen ydintä, jos unohdamme hetkeksi lehmän paikan yhteiskunnassamme tuotantoeläimenä? Kirja johdattelee lukijan lempeästi pohtimaan suhdettaan tuttuihin tuotantoeläimiin ja eläintuotantoon ylipäänsä.

Lehdistötiedote vuoden 2023 palkinnoista

Lauri Jäntin säätiö palkitsee vuoden 2022 parhaiden tietokirjojen tekijöitä yhteensä 36 000 eurolla

Lauri Jäntin säätiö palkitsee vuoden 2022 parhaiden tietokirjojen tekijöitä yhteensä 36 000 eurolla. Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon saa Mikko Huhtamies teoksestaan Seitsemäs vyöhyke ja Lauri Jäntin tunnustuspalkinnot myönnetään Laura Kokon teokselle Volter Kilpi ja Mauri Leivon teokselle Lehmilaitumilla.

Mikko Huhtamies saa vuoden 2023 Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon kirjasta Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (Siltala). Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Seitsemäs vyöhyke osoittaa oivaltavasti, mikä merkitys merellä ja merenkululla on ollut Pohjolan elämässä ja kehityksessä vuosisadasta toiseen. Huhtamies kirjoittaa Itämerestä siihen liittyvien elinkeinojen mutta myös riskien ja vallankäytön näkökulmasta. Seitsemäs vyöhyke perustuu tarkkaan, luotettavaan ja huolella dokumentoituun tutkimustyöhön ja on tietokirjallisuutta parhaimmillaan. ”Mikko Huhtamiehen teos on innostunut ja vie lukijan näkemään Itämeren piirin historian suuria linjoja, paljastaa yhteyksiä ja tekee oivalluksia. Kirja tempaa mukaansa”, perustelee Claes von Heiroth.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto myönnetään Laura Kokon teokselle Volter Kilpi. Elämäkerta (SKS). Palkinnon suuruus on 8 000 euroa. Kokon teos on ensimmäinen Volter Kilvestä laadittu elämäkerta. Saaristolaiskirjailijan teosten ja kirjallisen toiminnan lisäksi elämäkerrasta avautuu uuttera kirjastomies, kulttuurikriitikko ja aktiivinen osallistuja. Perhe-elämässään lempeä kirjailija oli voimakkaasti tunteva, dynaaminen ja kipinöivä yhteiskunnallinen keskustelija. Teoksessa käytettyjen kirjesitaattien kautta lukija saa elävän käsityksen Kilven omintakeisesta äänestä, sen ilmaisun rikkaudesta, rytmistä ja poljennosta. Suomalaisen kirjallisuuden klassikko on viimein saanut ansaitsemansa henkilökuvan.

Toinen Lauri Jäntin tunnustuspalkinto myönnetään Mauri Leivon teokselle Lehmilaitumilla (Docendo). Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa. Leivon teos kutsuu lukijan ajatusleikkiin: Mitä jos katsoisimme laiduntavaa lehmää kuin savannin villieläintä? Kokeneen luontokuvaajan ja biologin kirjan lähtöasetelma on riemastuttavan omaperäinen. Leivo kertoo lehmistä siteeraamalla tutkimusta, jalkautumalla laitumille sekä dokumentoimalla lehmän elämää valokuvin. Leivo kuvaa esimerkiksi lehmien keskinäisiä suhteita, ajantajua ja sopeutumista luonnonilmiöihin. Taitavan toteutuksen ansiosta teos kasvaa painavaksi puheenvuoroksi lehmien hyvinvoinnin puolesta.

”Yhteistä palkituille kirjoille on, niiden erinomaisuuden lisäksi, että ne auttavat ymmärtämään tämän päivän suuria kysymyksiä; Itämeren merkitystä, luonnon ja ihmisen välistä rinnakkaiseloa sekä oman kulttuurimme roolia muuttuvassa maailmassa”, kommentoi säätiön hallituksen puheenjohtaja Claes von Heiroth.

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Hallituksen muodostavat professori Tuomas Heikkilä, OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), toimitusjohtaja Jan von Heiroth, päätoimittaja Hanna Nikkanen, kustantaja Aleksi Siltala ja johtaja Teija Tiilikainen. Säätiön asiamiehenä toimii Paula Arvas.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaettava Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijöille. Lisäksi säätiö tukee nuorten tietokirjallisuuden lukemista myöntämällä kouluille tietokirja-apurahoja ja koululaisille stipendejä sekä tukee kolmivuotisessa hankkeessa suomalaisen tietokirjallisuuden kääntämistä.

Palkitut 2023

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2023

Mikko Huhtamies: Seitsemäs vyöhyke – Pohjoista merihistoriaa (Siltala)

Yli kaksi kolmannesta maapallon pinnasta on veden peitossa. Silti historiasta ja nykyisyydestä kirjoitetaan useimmiten maakrapujen näkökulmasta. Mikko Huhtamies kääntää asetelman päälaelleen. Hän johdattaa teoksessaan lukijan uusille vesille, Itämeren merihistorian pariin. Seitsemäs vyöhyke osoittaa oivaltavasti, mikä merkitys merellä ja merenkululla on ollut Pohjolan elämässä ja kehityksessä vuosisadasta toiseen. Huhtamies kirjoittaa Itämerestä siihen liittyvien elinkeinojen mutta myös riskien ja vallankäytön näkökulmasta.

Mikko Huhtamiehen teos on innostunut, mutta silti analyyttinen. Seitsemäs vyöhyke kutsuu lukijan näkemään Itämeren piirin historian suuria linjoja, paljastaa yhteyksiä ja tekee oivalluksia. Samalla kirjoittajan pienimpiinkin yksityiskohtiin ulottuva asiantuntemus tempaa mukaansa. Oli kulkupelinä sitten knarri, holkki tai koggi, Huhtamies navigoi huolella merenkulun teemasta toiseen, valiten kiinnostavimmat reitit. Hän osoittaa, kuinka merenkulun piiristä on syntynyt myös paljon uutta osaamista ja teknologiaa.

Seitsemäs vyöhyke perustuu tarkkaan, luotettavaan ja huolella dokumentoituun tutkimustyöhön. Sujuvasti soljuva teksti ei edellytä lukijaltaan perusteellisia pohjatietoja, vaan jakaa auliisti kirjoittajansa tietoja ja johdattaa uuden äärelle. Perusteellisesta lähdetyöstä, tutkitusta tiedosta, punnitusta ilmaisusta ja tyylikkäästä kuvituksesta punoutuu poikkeuksellinen kokonaisuus. Seitsemäs vyöhyke on tietokirjallisuutta parhaimmillaan.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2023

Laura Kokko: Volter Kilpi. Elämäkerta (SKS)

Kulttuurihistorioitsija Laura Kokon teos on ensimmäinen Volter Kilvestä laadittu elämäkerta. Saaristolaiskirjailijan teosten ja kirjallisen toiminnan lisäksi elämäkerrasta avautuu uuttera kirjastomies, kulttuurikriitikko ja aktiivinen osallistuja. Kilven luonteenpiirteet ja elämänfilosofia tulevat Kokon teoksessa kirkkaasti esiin. Perhe- elämässään lempeä kirjailija oli voimakkaasti tunteva, dynaaminen ja kipinöivä yhteiskunnallinen keskustelija.

Kokko tuntee kohteensa perusteellisesti. Hän on perehtynyt huolella mm. Kilven hämmästyttävän laajaan ja avomieliseen kirjeenvaihtoon. Kirja on muutenkin taustoitettu ja dokumentoitu asiantuntevasti. Mainittava on myös teoksen runsas ja viehättävä kuvitus. Teoksessa käytettyjen kirjesitaattien kautta lukija saa elävän käsityksen Kilven omintakeisesta äänestä, sen ilmaisun rikkaudesta, rytmistä ja poljennosta.

Kilven teoksille löytyi omana aikanaan vain harvoja ymmärtäjiä, eikä hän oikeastaan koskaan päässyt eroon epävarmuuden ja yksinäisyyden tunteistaan. Silti hän säilytti näkemyksellisyytensä ja valppautensa loppuun asti.

Laura Kokon teos on korkeatasoinen ja täysipainoinen elämäkerta. Suomalaisen kirjallisuuden klassikko on viimein saanut ansaitsemansa henkilökuvan.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2023

Mauri Leivo: Lehmilaitumilla (Docendo)

Mauri Leivon teos kutsuu lukijan ajatusleikkiin: Mitä jos katsoisimme laiduntavaa lehmää kuin savannin villieläintä? Kokeneen luontokuvaajan ja biologin kirjan lähtöasetelma on leikkisä ja riemastuttavan omaperäinen. Taitavan toteutuksen ansiosta teos kasvaa painavaksi puheenvuoroksi lehmien hyvinvoinnin puolesta.

Leivo kertoo lehmistä siteeraamalla tutkimusta, jalkautumalla laitumille sekä dokumentoimalla lehmän elämää valokuvin. Kirjailijan herkeämätön, kohdettaan kunnioittava uteliaisuus tarttuu lukijaan. Kirjan parasta antia ovatkin lehmien kärsivälliseen tarkkailuun perustuvat jaksot, joiden avulla Leivo kuvaa esimerkiksi lehmien keskinäisiä suhteita, ajantajua ja sopeutumista luonnonilmiöihin.

Leivo hallitsee perinteisen luontokirjan tyylin. Hän käyttää lajityypin keinoja taidokkaasti näyttääkseen lehmän lukijalle uudessa valossa, sosiaalisena ja älykkäänä nisäkkäänä, jonka käyttäytymisestä ihmisillä on vielä paljon opittavaa. Mitä lehmuus oikeastaan on, Leivon teos kysyy. Mikä on lehmänä olemisen ydintä, jos unohdamme hetkeksi lehmän paikan yhteiskunnassamme tuotantoeläimenä? Kirja johdattelee lukijan lempeästi pohtimaan suhdettaan tuttuihin tuotantoeläimiin ja eläintuotantoon ylipäänsä.

Tietokirjastipendejä jaettiin jälleen kevätjuhlissa ympäri maan

Tiedote 4.6.2022

Nuoret lukevat tietokirjoja syventääkseen ymmärrystään heitä kiinnostavista aiheista

Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö jakoivat kahdennettatoista kertaa tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnettiin tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta tai kuuntelemisesta. Stipendit jaettiin oppilaille koulujen kevätjuhlissa.

Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat hakivat stipendejä oppilailleen. Hakemuksissa pyydettiin kertomaan, mitä tietokirjoja oppilas on lukenut, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten tämä ilmenee. Stipendejä hakivat monipuolisesti kaikkien oppiaineiden opettajat. Hakemusten joukosta Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön edustajista koottu raati valitsi stipendinsaajat.

Nuoret lukevat tietokirjoja tiedonhalusta ja oppimisen ilosta

Hakemusten perusteella nuoret lukevat tietokirjallisuutta, koska he haluavat syventää ymmärrystään heitä kiinnostavista aiheista. Nuorista välittyi kuva monipuolisina lukijoina, jotka pyrkivät kehittämään ajatteluaan ja avartamaan arvomaailmaansa. Tietokirjoja myös kuunneltiin runsaasti painettujen kirjojen rinnalla.  

Tänä vuonna hakemuksissa korostui kiinnostuksenaiheiden moninaisuus. Hakemusten perusteella nuoret lukevat tietokirjoja perehtyäkseen tiettyyn aihepiiriin tai harrastukseensa syvemmin. Suosittuja lajeja olivat elämäkerrat, omiin harrastuksiin liittyvät oppaat, yhteiskunnalliset teokset ja muun muassa sijoittamista käsittelevät kirjat. Osa nuorista taas valmistautui tuleviin jatko-opintoihinsa lukemalla esimerkiksi lääketieteen alan teoksia.

Hakemusten mukaan tietokirjallisuudesta saatu osaaminen näkyy oppilaiden perusteellisissa koevastauksissa, kirjoitustaidon kohenemisessa, opetuksen ulkopuolisen tietämyksen syvenemisessä ja kriittisen ajattelun kehittymisessä. Monet myös kertoivat muille lukemisen ilosta.

Stipendit kannustavat lukemaan tietokirjallisuutta

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tai kuuntelemaan tietokirjoja. Tänä vuonna stipendi on sadan euron arvoinen lahjakortti Suomalaiseen Kirjakauppaan. Stipendien lisäksi Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö tukevat koululaisten mahdollisuutta tutustua tietokirjallisuuteen myös tietokirjailijavierailuin. Toisen asteen oppilaitokset voivat hakea maksutonta tietokirjailijavieraista joka kevät ja syksy. Seuraavan kerran vierailijoita voi hakea elokuussa 2022 ja tietokirjastipendejä keväällä 2023.

Lisätiedot:

Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry | 050 574 5296 | eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi www.laurijantinsaatio.fi   |     www.suomentietokirjailijat.fi

Lauri Jäntin säätiöltä tukea suomalaisen tietokirjallisuuden vientiin

Lauri Jäntin säätiö ja Kirjallisuuden vientikeskus FILI yhteistyöhön suomalaisen tietokirjallisuuden viennin edistämiseksi. Lauri Jäntin säätiö tukee kolmivuotisessa hankkeessa pitkien käännösnäytteiden tekemistä suomen kielellä kirjoitetusta tietokirjallisuudesta.

Kirjallisuuden vientikeskus FILIn ja Lauri Jäntin säätiön tuella rahoitetaan kolmivuotinen yhteistyöhanke, jossa tuotetaan agentuurien edustamien tietokirjojen pitkiä, laadukkaita näytekäännöksiä. Tukea voi hakea yleiselle tietokirjallisuudelle ja lasten tietokirjoille, joilla on kansainvälistä potentiaalia. Lauri Jäntin säätiö myöntää hankkeeseen vuosittain 5000 euron lisärahoituksen.

FILIn ja Lauri Jäntin säätiön yhteisrahoitus tarjoaa agentuureille taloudellisen mahdollisuuden teettää tavallista näytekäännöstä olennaisesti pidempi näyte huomattavaa vientipotentiaalia omaavista kirjoista. Pitkillä näytekäännöksillä on merkittävä käännösoikeuksien myyntiä edistävä vaikutus.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ulkomaisten kustantamoiden suomenkielisiin tietokirjoihin kohdistuvaa kiinnostusta ja kasvattaa pysyvästi tietokirjojemme käännösoikeuksien kansainvälistä myyntiä.

Tukea agentuurit voivat hakea FILIn näytekäännöstukiohjelmasta (www.fili.fi)

”Suomessa julkaistaan vuosittain paljon korkealaatuista tietokirjallisuutta, jolla on myös kansainvälistä myyntipotentiaalia. Haluamme yhteistyöllämme FILIn kanssa tukea tämän potentiaalin realisoitumista käännösoikeuksien ja kirjojen myynniksi. Samalla tuemme tietokirjallisuutemme brändiä kansainvälisillä markkinoilla. Suomen kaltaiselle pienelle kielialueelle kansainväliset markkinat tuo hyvin merkittävää lisäpotentiaalia kirjojen myyntiin,” kertoo Lauri Jäntin säätiön hallituksen puheenjohtaja Claes von Heiroth.

”Tietokirjallisuus on maailmalla alati kasvava kirjallisuuden laji, eikä ole mitään syytä, miksi suomalainen tietokirjallisuus ei solahtaisi siihen joukkoon. Kirjallisuusagentit tekevät jo kovaa ja ammattimaista työtä, mutta käännösoikeuksien myynnin edellytys on laadukas ja tarpeeksi laaja näytekäännös myytävästä kirjasta. Olemmekin iloisia siitä että voimme yhdessä Lauri Jäntin säätiön kanssa tukea tätä työtä. Olen aivan varma, että tämän hankkeen tuloksena näemme entistä useamman suomalaisen tietokirjan myynnin maailmalle”, sanoo Kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn johtaja Tiia Strandén.

Lisätietoja yhteistyöstä antavat:
Tiia Strandén, Kirjallisuuden vientikeskus FILI, puh. 040 5820 975 // tiia.stranden@finlit.fi
Claes von Heiroth, Lauri Jäntin säätiö, puh 040 561 3516 // claes.vonheiroth@heicap.fi

Lauri Jäntin säätiön tarkoituksena on suomenkielisen tietokirjallisuuden edistäminen. Vuodesta 1985 säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon ja tunnustuspalkintoja merkittävien tietokirjojen tekijöille. Tieto-Lauri-palkinto jaetaan joka kolmas vuosi merkittävälle lasten tai nuorten tietokirjan tekijälle. Säätiö tukee tietokirjojen käyttöä kouluissa ja edistää nuorten tietokirjallisuuden lukemista muun muassa myöntämällä stipendejä koululaisille. www.laurijantinsaatio.fi

Kirjallisuuden vientikeskus FILIn (Finnish Literature Exchange) tukee ja edistää Suomen kirjallisuuden käännösten ilmestymistä maailmalla. FILI myöntää käännös- ja painatustukia sekä järjestää koulutusta Suomen kirjallisuutta muille kielille kääntäville. FILI on perustettu vuonna 1977 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteyteen ja saa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. www.fili.fi

Lehdistötiedote vuoden 2022 palkinnoista

Lauri Jäntin säätiö palkitsee merkittävien tietokirjojen tekijöitä yhteensä 50 000 eurolla. Tieto-Lauri-palkinto Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun Aika matka! -kirjalle ja Lauri Jäntin tietokirjapalkinto J. Sakari Salosen Viisi maailmanloppua -teokselle.

J. Sakari Salonen saa vuoden 2022 Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon kirjasta Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Joka kolmas vuosi merkittävälle lasten tai nuorten tietokirjalle myönnettävä Tieto-Lauri-palkinto annetaan Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun teokselle Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus. Palkinnon suuruus on 15 000 euroa. Lisäksi Martti Anhava sekä Anton Monti saavat Lauri Jäntin tunnustuspalkinnot, suuruudeltaan 7 500 euroa, kirjoistaan Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä sekä ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö.

”Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon ja Tieto-Lauri palkinnon saaneet kirjat ovat erinomaisia esimerkkejä helppolukuisista, ajankohtaisista ja tutkittuun tietoon perustuvista kirjoista, jotka täydentävät ja selventävät lukijoidensa maailmankuvaa lisääntyvän disinformaation aikana. Tällaisia kirjoja on ilo palkita.”, toteaa Lauri Jäntin säätiön puheenjohtaja Claes von Heiroth.

J. Sakari Salosen Viisi maailmanloppua keskittyy niihin hetkiin, jolloin elämä maapallolla on ollut hiuskarvan varassa. Se on monikerroksinen, puhutteleva lukukokemus, joka havainnollistaa elämän edellytyksiin ratkaisevasti vaikuttavia kehityskulkuja. Kirjan puheenvuoro ihmiskunnan mahdollisista tulevaisuudenkuvista on painava, ja Salonen pukee sen kauniiseen, miltei kaunokirjallisuutta muistuttavaan kerrontaan.

Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun Aika matka! on kerronnaltaan lempeä ja tietopohjaltaan järkälemäinen teos luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja pelastamisesta. Teos tutkii luontokadon syitä ja seurauksia miljardien vuosien aikajänteellä. Kirja kuvaa ymmärrettävästi eliölajien väliset verkostot, evoluution keskeisimmät käänteet ja kansainvälisen päätöksenteon kiemurat. ”Kunnianhimoinen” on miltei liian pieni sana kuvaamaan teoksen mittakaavaa.

Lauri Jäntin säätiö jakaa myös kaksi tunnustuspalkintoa viime vuonna ilmestyneiden ansiokkaiden tietokirjojen tekijöille.

Martti Anhavan suurteos Niin katosi voitto maailmasta on mehevän värikäs, kiehtoviin yksityiskohtiin etenevä ja intensiivinen elämäkerta Paavo Haavikosta, joka jättää lukijaansa pysyvän jäljen suuresta runoilijasta ja tämän kompleksisesta elämästä. Teos nousee kirkkaasti suomalaisten elämäkertojen kärkeen.

Anton Montin teos ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö on hätkähdyttävä kuva ajastamme. Se osoittaa karmaisevasti, minkälainen dystopia on edelleen mahdollinen jopa Italian kaltaisessa vauraassa, näennäisen toimivassa eurooppalaisessa valtiossa.

Palkintoperusteet ovat kokonaisuudessaan tiedotteen lopussa. Haastattelut voittajista ovat nähtävissä osoitteessa https://www.laurijantinsaatio.fi/Voittajien-haastattelut-2022.

Palkintoraatina toimi Lauri Jäntin säätiön hallitus. Hallituksen muodostavat professori Tuomas Heikkilä, OTK, KTM Claes von Heiroth (pj.), toimitusjohtaja Jan von Heiroth, päätoimittaja Hanna Nikkanen, kustantaja Aleksi Siltala ja johtaja Teija Tiilikainen. Säätiön asiamiehenä toimii FT Paula Arvas.

Lisätietoja:

Claes von Heiroth

Lauri Jäntin säätiö, hallituksen puheenjohtaja

puh. 040 561 3516

www.laurijantinsaatio.fi

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle. Joka kolmas vuosi jaettava Tieto-Lauri annetaan tunnustuksena ansiokkaan suomenkielisen lasten tai nuorten tietokirjan tekijöille. Lisäksi säätiö tukee nuorten tietokirjallisuuden lukemista myöntämällä kouluille tietokirja-apurahoja ja koululaisille stipendejä.

Palkintoperustelut

Tieto-Lauri-palkinto

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus

Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun kirja on kerronnaltaan lempeä ja tietopohjaltaan järkälemäinen teos luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja pelastamisesta.

Nykylapset ja -nuoret kasvavat maailmanlaajuisten ekologisten kriisien maailmassa. Se asettaa tietokirjallisuudelle suuren haasteen: on kerrottava helppotajuisesti monimutkaisista ilmiöistä ja tarjottava lukijoille tietoon perustuvaa toivoa siitä, että vaikeatkin kriisit voidaan ratkaista. Ertimo ja Ahokoivu ovat menestyksellisesti tarttuneet tähän haasteeseen.

Aika matka! tutkii luontokadon syitä ja seurauksia miljardien vuosien aikajänteellä. Kirja kuvaa ymmärrettävästi eliölajien väliset verkostot, evoluution keskeisimmät käänteet ja kansainvälisen päätöksenteon kiemurat. “Kunnianhimoinen” on miltei liian pieni sana kuvaamaan teoksen mittakaavaa.

Ahokoivun ilahduttava sarjakuvamuotoinen kuvitustyyli yhdistyy luovasti ja onnistuneesti Ertimon monitieteiseen asiantuntemukseen. Erillisiltä näyttävät asiat punotaan värikkäillä sivuilla ilmavasti yhteen. Jokainen aukeama avaa mahdollisuuksia jatkokeskusteluihin vanhemman ja lapsen välillä. Teos tarjoaa paljon uutta, tutkimukseen pohjaavaa tietoa myös aikuiselle lukijalle.

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus. 56 sivua. Into Kustannus

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2022

J. Sakari Salonen: Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus

Geotieteilijä J. Sakari Salosen teos keskittyy niihin hetkiin, jolloin elämä maapallolla on ollut hiuskarvan varassa. Se on monikerroksinen, puhutteleva lukukokemus, joka havainnollistaa elämän edellytyksiin ratkaisevasti vaikuttavia kehityskulkuja. Kirjan puheenvuoro ihmiskunnan mahdollisista tulevaisuudenkuvista on painava, ja Salonen pukee sen kauniiseen, miltei kaunokirjallisuutta muistuttavaan kerrontaan.

Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus vie lukijansa tutustumaan viiteen suureen elämän joukkotuhoon. Salonen kuljettaa kerrontaa taitavasti uhkakuvasta toiseen, supertulivuorista asteroideihin ja gammapurkauksiin – ja kohti ihmisen aiheuttamia uhkakuvia. Ilmastonmuutoksen, nanoteknologian ja tekoälyn aikakaudella elämä voi nimittäin tuhoutua aivan uusilla tavoilla. Toisaalta ihmiskunnalla on käytössään myös ennennäkemättömiä keinoja havainnoida ajoissa ja torjua vaaroja.

Kirja havainnollistaa uusimman tieteellisen tutkimuksen merkitystä niin maapallon menneiden kehityskulkujen kuin tulevien riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämisessä. Se auttaa samalla ymmärtämään kuinka vankalla tieteellisellä pohjalla ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen ja mallintaminen on.

J. Sakari Salonen: Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus. 285 sivua. Gaudeamus

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2022

Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä

Martti Anhavan suurteos on mehevän värikäs, kiehtoviin yksityiskohtiin etenevä ja intensiivinen elämäkerta, joka jättää lukijaansa pysyvän jäljen suuresta runoilijasta ja tämän kompleksisesta elämästä. Teos nousee kirkkaasti suomalaisten elämäkertojen kärkeen. Se kertoo modernistisukupolven arvostetuimmasta ja kansainvälisesti tunnetuimmasta suomalaisesta runoilijasta. Kirja esittelee laajasti ja arvostavasti Haavikon tuotantoa, sen kiistattomia voittoja ja mestariteoksia, mutta myös epäonnistumisia.

Anhava ei sorru palvomaan kohdettaan, vaan menee kirjassaan myös suoranaiselle epämukavuusalueelle. Hän näyttää Haavikon pimeän puolen, ristiriitaisen ja läheisilleen vaikean ihmisen, joka eli julkisuudessa ja julkisuudesta, vaikka ei omien sanojensa mukaan lukenut edes lehtiä.

Kirja avaa kiinnostavia näkymiä suomalaiseen kulttuurielämään ja sen keskeisiin toimijoihin – ennen kaikkea kustannusmaailmaan, jossa Haavikko työskenteli vuosia.

Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä. 812 sivua. Otava

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2022

Anton Monti: ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö

Anton Montin teos ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö on hätkähdyttävä kuva ajastamme. Se osoittaa karmaisevasti, minkälainen dystopia on edelleen mahdollinen jopa Italian kaltaisessa vauraassa, näennäisen toimivassa eurooppalaisessa valtiossa. Teos kuvaa Italian saappaankärjestä käsin maailman valloittanutta ’Ndrangheta-järjestöä ja tutustuttaa lukijan niihin eteläisen Italian olosuhteisiin, joissa organisaatio on syntynyt; ihmisiin, kulttuuriin, historiaan ja jopa maantietoon.

Kirja ei herkuttele väkivallalla vaan osoittaa yhteyksiä ja valaisee oivaltavasti syitä ja seurauksia. Lukijalle valkenee, miten syvällisesti järjestö on kietoutunut osaksi niitä yhteiskuntia, joissa se on aktiivinen. Kyseessä ei ole järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolinen rikollisorganisaatio, vaan ‘Ndrangheta on osa elämäntapaa, jopa elämänkatsomusta.

Monti osoittaa, kuinka katseilta piilossa toimivien rikollisjärjestön on onnistunut rakentaa kontrolloimilleen alueille oma paikallinen varjoyhteiskuntansa. Sen taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta on valtava.

Anton Monti: ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö. 256 sivua. Kustantamo S&S

Voittajien haastattelut 2022

Vuonna 2022 Lauri Jäntin tietokirjapalkinto myönnetään J. Sakari Saloselle hänen kirjastaan Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus (Gaudeamus).

Joka kolmas vuosi merkittävälle lasten tai nuorten tietokirjalle myönnettävä Tieto-Lauri-palkinto annetaan Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun teokselle Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus).

Lauri Jäntin säätiö jakaa myös kaksi tunnustuspalkintoa viime vuonna ilmestyneiden ansiokkaiden tietokirjojen tekijöille. Vuonna 2022 ne myönnetään Martti Anhavalle teoksesta Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä (Otava) ja Anton Montille teoksesta ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö (Kustantamo S&S).

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuutta edistävä palkinto. Vuodesta 1985 alkaen säätiö on jakanut vuosittain Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle.

Palkitut 2022

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2022

J. Sakari Salonen: Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus (Gaudeamus)

 Geotieteilijä J. Sakari Salosen teos keskittyy niihin hetkiin, jolloin elämä maapallolla on ollut hiuskarvan varassa. Se on monikerroksinen, puhutteleva lukukokemus, joka havainnollistaa elämän edellytyksiin ratkaisevasti vaikuttavia kehityskulkuja. Kirjan puheenvuoro ihmiskunnan mahdollisista tulevaisuudenkuvista on painava, ja Salonen pukee sen kauniiseen, miltei kaunokirjallisuutta muistuttavaan kerrontaan. 

Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus vie lukijansa tutustumaan viiteen suureen elämän joukkotuhoon. Salonen kuljettaa kerrontaa taitavasti uhkakuvasta toiseen, supertulivuorista asteroideihin ja gammapurkauksiin – ja kohti ihmisen aiheuttamia uhkakuvia. Ilmastonmuutoksen, nanoteknologian ja tekoälyn aikakaudella elämä voi nimittäin tuhoutua aivan uusilla tavoilla. Toisaalta ihmiskunnalla on käytössään myös ennennäkemättömiä keinoja havainnoida ajoissa ja torjua vaaroja.

 Kirja havainnollistaa uusimman tieteellisen tutkimuksen merkitystä niin maapallon menneiden kehityskulkujen kuin tulevien riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämisessä. Se auttaa samalla ymmärtämään kuinka vankalla tieteellisellä pohjalla ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen ja mallintaminen on. 

Tieto-Lauri-palkinto 2022

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus)

Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun kirja on kerronnaltaan lempeä ja tietopohjaltaan järkälemäinen teos luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja pelastamisesta.

Nykylapset ja -nuoret kasvavat maailmanlaajuisten ekologisten kriisien maailmassa. Se asettaa tietokirjallisuudelle suuren haasteen: on kerrottava helppotajuisesti monimutkaisista ilmiöistä ja tarjottava lukijoille tietoon perustuvaa toivoa siitä, että vaikeatkin kriisit voidaan ratkaista. Ertimo ja Ahokoivu ovat menestyksellisesti tarttuneet tähän haasteeseen.

Aika matka! tutkii luontokadon syitä ja seurauksia miljardien vuosien aikajänteellä. Kirja kuvaa ymmärrettävästi eliölajien väliset verkostot, evoluution keskeisimmät käänteet ja kansainvälisen päätöksenteon kiemurat. “Kunnianhimoinen” on miltei liian pieni sana kuvaamaan teoksen mittakaavaa.

Ahokoivun ilahduttava sarjakuvamuotoinen kuvitustyyli yhdistyy luovasti ja onnistuneesti Ertimon monitieteiseen asiantuntemukseen. Erillisiltä näyttävät asiat punotaan värikkäillä sivuilla ilmavasti yhteen. Jokainen aukeama avaa mahdollisuuksia jatkokeskusteluihin vanhemman ja lapsen välillä. Teos tarjoaa paljon uutta, tutkimukseen pohjaavaa tietoa myös aikuiselle lukijalle.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2022

Martti Anhava: Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä (Otava)

Martti Anhavan suurteos on mehevän värikäs, kiehtoviin yksityiskohtiin etenevä ja intensiivinen elämäkerta, joka jättää lukijaansa pysyvän jäljen suuresta runoilijasta ja tämän kompleksisesta elämästä. Teos nousee kirkkaasti suomalaisten elämäkertojen kärkeen. Se kertoo modernistisukupolven arvostetuimmasta ja kansainvälisesti tunnetuimmasta suomalaisesta runoilijasta. Kirja esittelee laajasti ja arvostavasti Haavikon tuotantoa, sen kiistattomia voittoja ja mestariteoksia, mutta myös epäonnistumisia.

Anhava ei sorru palvomaan kohdettaan, vaan menee kirjassaan myös suoranaiselle epämukavuusalueelle. Hän näyttää Haavikon pimeän puolen, ristiriitaisen ja läheisilleen vaikean ihmisen, joka eli julkisuudessa ja julkisuudesta, vaikka ei omien sanojensa mukaan lukenut edes lehtiä.

Kirja avaa kiinnostavia näkymiä suomalaiseen kulttuurielämään ja sen keskeisiin toimijoihin – ennen kaikkea kustannusmaailmaan, jossa Haavikko työskenteli vuosia.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2022

Anton Monti: ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö (Kustantamo S&S)

Anton Montin teos ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö on hätkähdyttävä kuva ajastamme. Se osoittaakarmaisevasti, minkälainen dystopia on edelleen mahdollinen jopa Italian kaltaisessa vauraassa, näennäisen toimivassa eurooppalaisessa valtiossa. Teos kuvaa Italian saappaankärjestä käsin maailman valloittanutta ’Ndrangheta-järjestöä ja tutustuttaa lukijan niihin eteläisen Italian olosuhteisiin, joissa organisaatio on syntynyt; ihmisiin, kulttuuriin, historiaan ja jopa maantietoon.

Kirja ei herkuttele väkivallalla vaan osoittaa yhteyksiä ja valaisee oivaltavasti syitä ja seurauksia. Lukijalle valkenee, miten syvällisesti järjestö on kietoutunut osaksi niitä yhteiskuntia, joissa se on aktiivinen. Kyseessä ei ole järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolinen rikollisorganisaatio, vaan ‘Ndrangheta on osa elämäntapaa, jopa elämänkatsomusta.

Monti osoittaa, kuinka katseilta piilossa toimivien rikollisjärjestön on onnistunut rakentaa kontrolloimilleen alueille oma paikallinen varjoyhteiskuntansa. Sen taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta on valtava.

Vuoden 2022 Lauri Jäntin tietokirjapalkinto J. Sakari Saloselle

J. Sakari Salonen sai vuoden 2022 Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon kirjasta Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus (Gaudeamus). Palkinnon suuruus on 20 000 euroa.

Geotieteilijä J. Sakari Salosen teos keskittyy niihin hetkiin, jolloin elämä maapallolla on ollut hiuskarvan varassa. Se on monikerroksinen, puhutteleva lukukokemus, joka havainnollistaa elämän edellytyksiin ratkaisevasti vaikuttavia kehityskulkuja. Kirjan puheenvuoro ihmiskunnan mahdollisista tulevaisuudenkuvista on painava, ja Salonen pukee sen kauniiseen, miltei kaunokirjallisuutta muistuttavaan kerrontaan.

Viisi maailmanloppua – Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus vie lukijansa tutustumaan viiteen suureen elämän joukkotuhoon. Salonen kuljettaa kerrontaa taitavasti uhkakuvasta toiseen, supertulivuorista asteroideihin ja gammapurkauksiin – ja kohti ihmisen aiheuttamia uhkakuvia. Ilmastonmuutoksen, nanoteknologian ja tekoälyn aikakaudella elämä voi nimittäin tuhoutua aivan uusilla tavoilla. Toisaalta ihmiskunnalla on käytössään myös ennennäkemättömiä keinoja havainnoida ajoissa ja torjua vaaroja.

Kirja havainnollistaa uusimman tieteellisen tutkimuksen merkitystä niin maapallon menneiden kehityskulkujen kuin tulevien riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämisessä. Se auttaa samalla ymmärtämään kuinka vankalla tieteellisellä pohjalla ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen ja mallintaminen on.

.

Tieto-Lauri-palkinto Laura Ertimolle ja Mari Ahokoivulle

Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun kirja Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus) on kerronnaltaan lempeä ja tietopohjaltaan järkälemäinen teos luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja pelastamisesta.

Nykylapset ja -nuoret kasvavat maailmanlaajuisten ekologisten kriisien maailmassa. Se asettaa tietokirjallisuudelle suuren haasteen: on kerrottava helppotajuisesti monimutkaisista ilmiöistä ja tarjottava lukijoille tietoon perustuvaa toivoa siitä, että vaikeatkin kriisit voidaan ratkaista. Ertimo ja Ahokoivu ovat menestyksellisesti tarttuneet tähän haasteeseen.

Aika matka! tutkii luontokadon syitä ja seurauksia miljardien vuosien aikajänteellä. Kirja kuvaa ymmärrettävästi eliölajien väliset verkostot, evoluution keskeisimmät käänteet ja kansainvälisen päätöksenteon kiemurat. “Kunnianhimoinen” on miltei liian pieni sana kuvaamaan teoksen mittakaavaa.

Ahokoivun ilahduttava sarjakuvamuotoinen kuvitustyyli yhdistyy luovasti ja onnistuneesti Ertimon monitieteiseen asiantuntemukseen. Erillisiltä näyttävät asiat punotaan värikkäillä sivuilla ilmavasti yhteen. Jokainen aukeama avaa mahdollisuuksia jatkokeskusteluihin vanhemman ja lapsen välillä. Teos tarjoaa paljon uutta, tutkimukseen pohjaavaa tietoa myös aikuiselle lukijalle.

Martti Anhavalle vuoden 2022 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Martti Anhavan suurteos Niin katosi voitto maailmasta. Paavo Haavikon elämä (Otava) on mehevän värikäs, kiehtoviin yksityiskohtiin etenevä ja intensiivinen elämäkerta, joka jättää lukijaansa pysyvän jäljen suuresta runoilijasta ja tämän kompleksisesta elämästä. Teos nousee kirkkaasti suomalaisten elämäkertojen kärkeen. Se kertoo modernistisukupolven arvostetuimmasta ja kansainvälisesti tunnetuimmasta suomalaisesta runoilijasta. Kirja esittelee laajasti ja arvostavasti Haavikon tuotantoa, sen kiistattomia voittoja ja mestariteoksia, mutta myös epäonnistumisia.

Anhava ei sorru palvomaan kohdettaan, vaan menee kirjassaan myös suoranaiselle epämukavuusalueelle. Hän näyttää Haavikon pimeän puolen, ristiriitaisen ja läheisilleen vaikean ihmisen, joka eli julkisuudessa ja julkisuudesta, vaikka ei omien sanojensa mukaan lukenut edes lehtiä.

Kirja avaa kiinnostavia näkymiä suomalaiseen kulttuurielämään ja sen keskeisiin toimijoihin – ennen kaikkea kustannusmaailmaan, jossa Haavikko työskenteli vuosia.

Anton Montille vuoden 2022 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Anton Montin teos ’Ndrangheta – maailman vaarallisin rikollisjärjestö (Kustantamo S&S) on hätkähdyttävä kuva ajastamme. Se osoittaa karmaisevasti, minkälainen dystopia on edelleen mahdollinen jopa Italian kaltaisessa vauraassa, näennäisen toimivassa eurooppalaisessa valtiossa. Teos kuvaa Italian saappaankärjestä käsin maailman valloittanutta ’Ndrangheta-järjestöä ja tutustuttaa lukijan niihin eteläisen Italian olosuhteisiin, joissa organisaatio on syntynyt; ihmisiin, kulttuuriin, historiaan ja jopa maantietoon.

Kirja ei herkuttele väkivallalla vaan osoittaa yhteyksiä ja valaisee oivaltavasti syitä ja seurauksia. Lukijalle valkenee, miten syvällisesti järjestö on kietoutunut osaksi niitä yhteiskuntia, joissa se on aktiivinen. Kyseessä ei ole järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolinen rikollisorganisaatio, vaan ‘Ndrangheta on osa elämäntapaa, jopa elämänkatsomusta.

Monti osoittaa, kuinka katseilta piilossa toimivien rikollisjärjestön on onnistunut rakentaa kontrolloimilleen alueille oma paikallinen varjoyhteiskuntansa. Sen taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta on valtava.

Palkitut 2021

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2021

Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus)

Stewartin teos osoittaa mainiosti, kuinka totuus on tarua ihmeellisempi ja kuinka tarkasti tutkitun tiedon voi tuoda lukijalle todellisen lukunautinnon muodossa. Tekijä kaappaa lukijan mukaansa tosielämän seikkailuun, jonka päähenkilönä on Valter Juvelius, suomalainen maanmittari, runoilija, kääntäjä ja tutkija. Hänen Raamatusta tekemänsä tulkinnat innostivat 1900-luvun alussa salaperäiseen kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena oli löytää Vanhan Testamentin mainitsema liitonarkki. Lopulta kaivaukset päättyivät tuloksettomina ja kansainvälisen mediakohun saattelemina.

Lähes uskomattoman tuntuinen tarina on tosi. Teos pohjautuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen tutkimustyöhön. Stewart kirjoittaa letkeästi ja pilke silmäkulmassa. Hän on kuin kotonaan tulkitessaan Juveliuksen kanssa Vanhan Testamentin hepreaan kätkettyjä salakirjoituksia, kaivajien joukossa puolisalaisilla kaivauksilla Jerusalemissa tai järjestellessään kansainvälisiä rahoituskuvioita englantilaisen aristokratian suosimilla klubeilla.

Stewart käsittelee lempeällä ymmärryksellä niin aarteenetsinnän arkisia motiiveja kuin ihmisyyden ikuista halua uskoa johonkin silmälle näkymättömään ja yksittäistä ihmistä suurempaan.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2021

Mari Pihlajaniemi, Heikki Eriksson & Aleksi Lehikoinen: Linnut ja ilmasto – Matka muuttuvaan luontoon (Docendo)

Hieno teos herättää lukijan huomaamaan ilmastonmuutoksen jo näkyviä vaikutuksia. Meritoituneen tekijäryhmän, Mari Pihlajaniemen, Heikki Erikssonin ja Aleksi Lehikoisen Linnut ja ilmasto – Matka muuttuvaan luontoon johdattelee lukijan taitavasti mittakaavasta toiseen, merisirrin pesästä monimuotoisuuskysymyksiin. Pihlajaniemen sujuvan tekstin lukeminen on nautinto. Taitavan kielenkäytön ansiosta ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismit on helppo ymmärtää. Lopussa lukijan eteen avautuu laajempi maisema: "Minkä ilmastonmuutos tekee linnuille, sen se tekee myös muille eläville." Lukuelämystä täydentävät upeat valokuvat, joissa linnut ja niiden elinympäristöt saavat loistaa.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2021

Johanna Pohjola: Isä pullossa - Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan (Gummerus)

Isä pullossa - Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan on tyttären kirjoittama yhtä aikaa herkkä ja voimakas kertomus isän pitkäaikaisesta ja tuhoon johtaneesta alkoholismista. Se avaa lukijan silmät ymmärtämään tätä yli 200 000 suomalaista koskettavaa sairautta. Kirjan alkoholisti-isä on syvästi inhimillinen, eikä tilannetta auta vaikka hän on ammatiltaan lääkäri ja tuntee taudinkuvan. Keskeiseksi nousevat klassiset ja tyttären vilpittömästi esittämät kysymykset: miksi isä juo, miksi pullo on tärkeämpi kuin mikään muu.

Pohjolan suuri oivallus on, että juomiseen liittyvä valehtelu ja kieltäminen eivät kohdistu keneenkään. Kun valinnan mahdollisuudet katoavat, ei alkoholisti enää itsekään löydä syytä juomiseensa. Pohjola on kirjoittanut vahvan kirjan, joka tulee lähelle lukijaa ja kitkee sairautta kohtaan tuntemaamme tarpeetonta häpeää. Se antaa lohtua ja voimaa ymmärtää kaikkia alkoholismiin sairastuneita ja heidän läheisiään.

Vuoden 2021 Lauri Jäntin tietokirjapalkinto Timo R. Stewartille

Kuva: Meeri Koutaniemi.

Timo R. Stewartin teos Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus) osoittaa mainiosti, kuinka totuus on tarua ihmeellisempi ja kuinka tarkasti tutkitun tiedon voi tuoda lukijalle todellisen lukunautinnon muodossa. Tekijä kaappaa lukijan mukaansa tosielämän seikkailuun, jonka päähenkilönä on Valter Juvelius, suomalainen maanmittari, runoilija, kääntäjä ja tutkija. Hänen Raamatusta tekemänsä tulkinnat innostivat 1900-luvun alussa salaperäiseen kansainväliseen tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena oli löytää Vanhan Testamentin mainitsema liitonarkki. Lopulta kaivaukset päättyivät tuloksettomina ja kansainvälisen mediakohun saattelemina.  

Lähes uskomattoman tuntuinen tarina on tosi. Teos pohjautuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen tutkimustyöhön. Stewart kirjoittaa letkeästi ja pilke silmäkulmassa. Hän on kuin kotonaan tulkitessaan Juveliuksen kanssa Vanhan Testamentin hepreaan kätkettyjä salakirjoituksia, kaivajien joukossa puolisalaisilla kaivauksilla Jerusalemissa tai järjestellessään kansainvälisiä rahoituskuvioita englantilaisen aristokratian suosimilla klubeilla. Stewart käsittelee lempeällä ymmärryksellä niin aarteenetsinnän arkisia motiiveja kuin ihmisyyden ikuista halua uskoa johonkin silmälle näkymättömään ja yksittäistä ihmistä suurempaan. 

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuutta edistävä palkinto ja on suuruudeltaan 20 000 euroa.

Mari Pihlajaniemelle, Heikki Erikssonille ja Aleksi Lehikoiselle vuoden 2021 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Hieno teos herättää lukijan huomaamaan ilmastonmuutoksen jo näkyviä vaikutuksia. Meritoituneen tekijäryhmän, Mari Pihlajaniemen, Heikki Erikssonin ja Aleksi Lehikoisen Linnut ja ilmasto – Matka muuttuvaan luontoon (Docendo) johdattelee lukijan taitavasti mittakaavasta toiseen, merisirrin pesästä monimuotoisuuskysymyksiin. Pihlajaniemen sujuvan tekstin lukeminen on nautinto. Taitavan kielenkäytön ansiosta ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismit on helppo ymmärtää. Lopussa lukijan eteen avautuu laajempi maisema: "Minkä ilmastonmuutos tekee linnuille, sen se tekee myös muille eläville." Lukuelämystä täydentää Heikki Erikssonin upeat valokuvat, joissa linnut ja niiden elinympäristöt saavat loistaa.

Lauri Jäntin säätiö jakaa vuosittain tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle.

Johanna Pohjolalle vuoden 2021 Lauri Jäntin tunnustuspalkinto

Johanna Pohjolan Isä pullossa - Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan (Gummerus) on tyttären kirjoittama yhtä aikaa herkkä ja voimakas kertomus isän pitkäaikaisesta ja tuhoon johtaneesta alkoholismista. Se avaa lukijan silmät ymmärtämään tätä yli 200 000 suomalaista koskettavaa sairautta. Kirjan alkoholisti-isä on syvästi inhimillinen, eikä tilannetta auta vaikka hän on ammatiltaan lääkäri ja tuntee taudinkuvan. Keskeiseksi nousevat klassiset ja tyttären vilpittömästi esittämät kysymykset: miksi isä juo, miksi pullo on tärkeämpi kuin mikään muu.

Pohjolan suuri oivallus on, että juomiseen liittyvä valehtelu ja kieltäminen eivät kohdistu keneenkään. Kun valinnan mahdollisuudet katoavat, ei alkoholisti enää itsekään löydä syytä juomiseensa. Pohjola on kirjoittanut vahvan kirjan, joka tulee lähelle lukijaa ja kitkee sairautta kohtaan tuntemaamme tarpeetonta häpeää. Se antaa lohtua ja voimaa ymmärtää kaikkia alkoholismiin sairastuneita ja heidän läheisiään.

Lauri Jäntin säätiö jakaa vuosittain tietokirjapalkinnon sekä tunnustuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisenä vuonna ilmestyneen merkittävän tietokirjan tekijälle.

Voittajien haastattelut 2021

Tervetuloa torstaina 28.1.2021 klo 13 seuraamaan palkinnonjakotilaisuutta, jossa jaetaan Lauri Jäntin tietokirjapalkinto ja Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinnot vuonna 2020 ilmestyneiden merkittävien suomenkielisten tietokirjojen tekijöille. Tällä sivulla julkaistaan torstaina myös palkittujen kirjailijoiden haastattelut.

Kirjailijoiden haastattelut

Palkitut 2020

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2020

Jouni Tikkanen: Lauma. 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (Otava)

Biologi-toimittaja Jouni Tikkasen Lauma tempaa lukijansa mukaan seuraamaan 1880-luvun kammottavia vuosia, jolloin susilauma tappoi Varsinais-Suomessa 22 lasta. Lauma on tarkkaan tutkittu ja taidokkaasti kirjoitettu teos. Erityisen ansiokkaan tietokirjan Laumasta tekee tapa, jolla se kasvaa aihettaan suuremmaksi.

Kuvaillessaan historiallisia lapsensurmia Tikkanen kuin vaivihkaa lisää lukijan ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja riippuvuussuhteista, jotka koskettavat myös ihmisyhteisöjä. Lauma antaa selityksen susilauman toiminnalle: hirvi oli hävitetty Suomesta lähes kokonaan, ja susi joutui etsimään ruokaa metsän ulkopuolelta. Lastensurmien jälkeen sudet metsästettiin Suomesta lähes sukupuuttoon.

Tikkasen kirja tasapainoilee taitavasti tarkastellessaan asiaa sekä ihmisen että suden näkökulmasta, molempia ymmärtäen. Tikkanen kuvaa taidokkaasti petoeläimen tapaa havainnoida maailmaa ja sopeutua elinympäristön muutokseen. Myös 1800-luvun lopun suomalaisista hän kirjoittaa tarkkanäköisesti: heidän arjestaan ja tavoistaan, heidän kyvystään hellyyteen ja julmuuteen. Tikkanen ei ota suoraan kantaa susikysymykseen, vaan auttaa lukijaa muodostamaan oman kantansa faktojen pohjalta. Lauma on jännittävä, monitieteinen ja kiehtovasti kerrottu teos, joka pyörii mielessä kauan lukemisen jälkee

---

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2020
Seppo Kimanen: Kamarimusiikin kauneus (Teos)

Seppo Kimasen Kamarimusiikin kauneus on ainutkertainen lukuelämys, joka ihastuttaa lukijan paitsi historiallisen tiedon runsaudella myös mukaansatempaavalla kirjoitusasullaan ja kielensä kauneudella. Se viitoittaa polkua kamarimusiikin historiaan käymällä läpi erityisesti jousisoittimille luotua eurooppalaista kamarimusiikkia sen keskeisten säveltäjien ja näiden elämäntarinoiden kautta. Siirtymät aikakaudesta toiseen ovat jouhevia ja yksittäisiin säveltäjiin ja näiden teoksiin syventyminen riittävän yksityiskohtaista ja perusteellista. Kimanen pohtii myös yksittäisten sävelteosten laajempaa historiallista merkitystä ja arvioi niiden esittämistä soittajan kannalta. Lukijaansa inspiroidakseen Kimanen on kehittänyt tietokirjaansa kuvitteellisen osuuden, jonka avulla hän pääsee valottamaan kiinnostavalla tavalla myös yksittäisten soitinten merkitystä kamarimusiikille.

Kamarimusiikin kauneus on ennen muuta nimensä veroinen eli kaunis teos. Kirjoittajan oma musiikillinen tausta ja asiantuntemus avaa lukijalle uusia ulottuvuuksia kamarimusiikkiteoksiin. Seppo Kimanen onnistuu teoksellaan tarjoamaan vaikuttavan ja syvällisen näkökulman suomalaisessa tietokirjallisuudessa harvemmin esillä olleeseen osaan eurooppalaista kulttuurihistoriaa.

---

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2020
Antti Kujala: Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (Atena)

Dosentti Antti Kujalan Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia on kunnianhimoinen, aiheeltaan maailmanlaajuinen ja aikajänteeltään mittava teos. Samalla se on ensimmäinen suomalainen kokonaisesitys tärkeästä ja jatkuvasti ajankohtaisesta aiheesta.

Kujala on monissa aiemmissa teoksissaan näyttänyt monipuolisuutensa ammattimaisena historiantutkijana. Tässä kirjassa hän paljastaa koko arsenaalinsa: laajan lukeneisuuden ja yleissivistyksen sekä kansainvälisen tutkimuksen suvereenin hallinnan.

Kirjassa kuvataan selkeästi siirtomaavallan rakenteiden syntyminen ja osoitetaan siirtomaiden merkitys kolonialistien talouden ylläpitäjänä. Kirjoittajan teksti on kiihkotonta ja asiantuntevaa. Lukija saa kiitollisena todeta olevansa luotettavissa käsissä. Teos näyttää maailmanhistorian sellaisena kuin se on, usein karun epäoikeudenmukaisena ja väkivaltaisena. Kivenmurskaajat ravistelee lukijaansa ja samalla palkitsee tämän syvällisesti.

---

Lauri Jäntin tunnustuspalkinto 2020
Taina Tervonen ja Anna Autio: Hukkuneet (Kustantamo S&S)

Hyvä tietokirjallisuus tarttuu ajankohtaisiin yhteis- ja ihmiskunnallisiin asioihin. Viime vuosina sadat tuhannet ihmiset ovat pyrkineet – ja pyrkivät tänäänkin – yli Välimeren Eurooppaan. Heistä yli 30 000 lasta, äitiä ja isää, naista ja miestä on menehtynyt matkallaan kohti toiveissa siintänyttä parempaa elämää. Kyse on viime vuosien hirvittävimmästä inhimillisestä katastrofista Euroopassa.

Taina Tervosen ja Anna Aution teos Hukkuneet vie lukijansa riipaisevien ihmiskohtaloitten äärelle. Se pakottaa katsomaan Välimeren pakolaiskriisiä läheltä, mutta ei paasaa tai moralisoi. Teos luottaa aiheensa voimaan ja tuo sivuillaan esiin vain karut faktat. Lukija saa tehdä omat johtopäätöksensä lyhyen johdannon, Välimeren eri rannoilla tehtyjen haastattelujen ja kaunistelemattomien kuvien pohjalta. Hukkuneet näyttää eleettömästi, kuinka hauras pientä onnen palaa tavoittelevan ihmisen osa on.

Tervosen ja Aution teos murtaa onnistuneesti perinteisen tietokirjan totuttuja genrerajoja. Se nojaa saatavilla olevaan sirpaleiseen tietoon, mutta vetoaa vahvasti lukijan tunteisiin. Lopputulos on väkevä, kantaaottava tietokirja, jonka luettuaan ei ole entisellään.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinto Jouni Tikkaselle

Lauri Jäntin säätiön vuoden 2020 tietokirjapalkinto myönnettiin biologi-toimittaja Jouni Tikkaselle kirjasta Lauma. 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (Otava). Se tempaa lukijansa mukaan seuraamaan 1880-luvun kammottavia vuosia, jolloin susilauma tappoi Varsinais-Suomessa 22 lasta. Lauma on tarkkaan tutkittu ja taidokkaasti kirjoitettu teos. Erityisen ansiokkaan tietokirjan Laumasta tekee tapa, jolla se kasvaa aihettaan suuremmaksi.

Kuvaillessaan historiallisia lapsensurmia Tikkanen kuin vaivihkaa lisää lukijan ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja riippuvuussuhteista, jotka koskettavat myös ihmisyhteisöjä. Lauma antaa selityksen susilauman toiminnalle: hirvi oli hävitetty Suomesta lähes kokonaan, ja susi joutui etsimään ruokaa metsän ulkopuolelta. Lastensurmien jälkeen sudet metsästettiin Suomesta lähes sukupuuttoon.

Tikkasen kirja tasapainoilee taitavasti tarkastellessaan asiaa sekä ihmisen että suden näkökulmasta, molempia ymmärtäen. Tikkanen kuvaa taidokkaasti petoeläimen tapaa havainnoida maailmaa ja sopeutua elinympäristön muutokseen. Myös 1800-luvun lopun suomalaisista hän kirjoittaa tarkkanäköisesti: heidän arjestaan ja tavoistaan, heidän kyvystään hellyyteen ja julmuuteen. Tikkanen ei ota suoraan kantaa susikysymykseen, vaan auttaa lukijaa muodostamaan oman kantansa faktojen pohjalta. Lauma on jännittävä, monitieteinen ja kiehtovasti kerrottu teos, joka pyörii mielessä kauan lukemisen jälkeen.

Kysyimme Jouni Tikkaselta kirjan taustoista. Miten ja milloin syntyi idea tähän kirjaan?
- Idea kirjaan syntyi vuoden 2012 tienoilla, kun seurasin Suomen Luonto -lehden toimittajana susiuutisointia. Susikeskustelu kävi kuumana etenkin Varsinais-Suomessa, jonne sudet olivat perustaneet pysyviä reviirejä ensi kerran 130 vuoteen. Huomasin, että susien historiasta nostettiin esiin aina tämä sama tapaus, Turun seudun lapsensurmat. Tapausta käsiteltiin kuitenkin ainoastaan pelkäävän ihmisen näkökulmasta, ja suden oma näkökulma puuttui. Ajattelin, että tässä on jotain outoa ja aloin penkoa asiaa biologin näkökulmasta.

Minkälainen oli kirjoitusprosessi?
- Tein kirjaa kahden vuoden aikajänteellä 2017–2019. Prosessi painottui hyvin vahvasti taustatöihin, eli kirjallisuuden lukemiseen, arkistotiedon haalimiseen ja reportaasikeikkoihin. Varsinaisia kirjoituspäiviä kertyi vähän. Ensin tein jokaisesta tapauksessa synopsiksen, sitten kokosin kustakin luvusta 150–300-sivuisen faktamuistion, luin sen, kirjoitin mekaanisella kirjoituskoneella tekstin ensimmäisen version läpi ja stilisoin sen läppärillä. Samalla lähteytin tekstin. Tämän jälkeen tekstiä editoitiin ja kirjoitin sen uudelleen parikin kertaa.

Minkälaisia merkityksellisiä oivalluksia sait kirjaa kirjoittaessasi? Mitä toivot kirjastasi välittyvän lukijalle?
- Keskeinen havaintoni oli, että myös susien historiankirjoituksella on historia. Turun seudun lapsensurmia ei ole aina hahmotettu samalla tavalla, vaan ajan henki on vaikuttanut käsittelytapaan. 1900-luvun alussa lapsensurmia muisteltiin aika kiihkottomasti tai jopa nostalgiseen sävyyn, ja 1930-luvulla, kun susia oli Suomessa äärettömän vähän, susille suotiin jo myötätuntoakin. Sudenvastaiseksi argumentiksi Turun seudun lapsensurmat nousivat oikeastaan vasta 1970-luvulla, kun susi oli osittain rauhoitettu 1974 alkaen. Uusi tarinan toistamisen aalto alkoi 2000-luvun taitteessa, kun Suomi oli liittynyt Euroopan unioniin ja suden suojelu oli tiukentunut. Näyttääkin siltä, että tämä Suomen susien historian ikävin tapaus on nostettu esiin lähinnä silloin, kun suden suojelu on edennyt.

Kirjaa kirjoittaessa oivalsin, miten tavattoman paljon ekologiset olosuhteet ovat muuttuneet Turun seudun lapsensurmien jälkeen. Suden kannalta ne ovat mullistuneet täysin. Kaikki kirjan teossa käyttämäni lähteet, yhtä nuuhkaisemaani suden kakkaa lukuun ottamatta, ovat ihmisen kirjoittamia lähteitä. Toivon silti, että kirja kutsuisi lukijaa ajattelemaan suden historiaa suden omalta kannalta. Elämme ekologisten kriisien keskellä, ja meidän ihmisten on pakko oppia ajattelemaan, että olemme luonnon osasia emmekä sen herroja. Meidän on opittava ottamaan toisenlajisten olentojen näkökulma huomioon kaikessa, myös siinä, miten ymmärrämme historian.